Hyödynnetään Vesijärven kunnostamisessa petokalojen ilmainen ekosysteemipalvelu!

Kesäöinä kuha nappaa uistimeen. Vesijärvellä on järkevää käyttää suositusalamittaa 50 cm, jolloin parissakin kuhassa on jo reilusti syötävää.

Vesijärven rehevyys näkyy myös kalaston runsautena järvessä. Verkkokoekalastuksen perusteella määritetty kalaston ekologinen tila on vain tyydyttävä. Arvokalojen runsaus on kalastajan kannalta hyvä asia, mutta myös esimerkiksi kuorekanta on runsas, mikä voi lisätä mm. sinileväkukintoja. Kuore ja särkikalat ovat tehokkaita lisääntymään ja niitä harventamaan tarvittaisiin vielä nykyistä enemmän petokaloja. Petokalakantojen vahvistamisessa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia ja se on luontaisesti lisääntyvien kalalajien osalta ilmainen vesistökunnostusmenetelmä. Jokainen kalastaja voi omilla valinnoillaan vaikuttaa petokalakantojen runsauteen.

Hoitokalastuksella saadaan estettyä särkikalojen runsastuminen, mutta hoitokalastus on kallista ja sen tehostaminen nykytasosta on teknisesti hyvin vaikeaa. Iso osa hoitokalastussaaliista on vaikeasti hyödynnettävää, vaikka esimerkiksi viileän veden aikaan pyydetyille kookkaille särjille on hyvin kysyntää. Särkikalojen keskikoko pienenee tehokkaan hoitokalastuksen myötä, mikä puolestaan parantaa petokalojen mahdollisuuksia saalistaa särkikaloja.

Petokalat putsaavat Vesijärveä

Kotitarve- ja vapaa-ajankalastajat pyytävät tehokkaasti petokaloja Vesijärvellä. Yleisimmät saaliskalat petokaloista ovat kuha, ahven (yli 15 cm ahven on petokala) ja hauki. Kuhaa kalastetaan eniten 50-55 mm verkoilla sekä uistimella. Ahventa pyydetään samoilla verkoilla, sekä vapavälinein. Kuhan alamitta on Vesijärvellä 42 cm, mikä vastaa sitä kokoa, jossa kuha alkaa tarttumaan 50 mm verkkoihin. Nykyinen pyyntikoko tarkoittaa sitä, että kuhat pyydetään Vesijärvellä keskimäärin viidennen kasvukautensa kuluessa.

Petokalakannat tarjoavat ilmaisen ekosysteemipalvelun syömällä mm. kuoretta ja pientä ahventa ja muuttamalla sitä helposti jalostettavaan muotoon esimerkiksi maukkaaksi kuha- tai ahvenfileeksi. Tämän palvelun maksimaaliseksi hyödyntämiseksi täytyy vain mitoittaa kalastus järkeväksi ja korjata satoa sopivassa suhteessa, mikä mahdollistaa petokalojen suuren ravinnonkulutuksen. Järkevästi mitoitettu petokalojen kalastus ei heikennä järven tilaa ja arvokalasaaliinkin mukana järvestä poistuu ravinteita.

Siirry kuhalla 50 sentin alamittaan

Muun muassa kuhan ravinnonkulutuksessa voidaan käyttää nyrkkisääntöä, jonka mukaan kuhan täytyy syödä karkeasti 4 kg pikkukalaa kasvaakseen yhden kilon. Petokalakannan ravinnonkulutus voisi siis kasvaa merkittävästi, mikäli petokalat pyydettäisiin hieman nykyistä suurempina (ja vanhempina). Tutkijoiden suositus kuhan osalta on, että kuhat pyydettäisiin 60 mm verkoilla ja 50 cm alamitalla, jolloin ne olisivat kuudennella tai seitsemännellä kasvukaudellaan. Vesijärvellä on jo mm. kaupungin vesialueella siirrytty 60 mm verkkoihin ja kokemukset ovat olleet hyviä.

Kalastajan näkökulmasta paras asia pyyntikoon kasvattamisessa olisi se, että kilomääräinen kuhasaalis kasvaa merkittävästi. Yli 40 cm pituisten kuhien luontainen kuolevuus on vähäistä ja erittäin todennäköisesti kappalemääräinen kuhasaalis ei juurikaan laske, vaikka saaliskalojen keskikokoa kasvatetaan. Jos kuhan pyyntikoko kasvaa esimerkiksi puoli kiloa, niin jokainen kuha syö elämänsä aikana noin kaksi kiloa enemmän pientä saaliskalaa ennen pyydetyksi tulemista. 

Pyyntikoon kasvattaminen tarkoittaisi myös sitä, että järvessä olisi jatkuvasti kokonainen vuosiluokka enemmän kuhaa kuin nyt. Yhden kuhavuosiluokan lisäys olisi huomattava lisä kuhakannan ravinnonkulutukselle. Kuha on hyvä esimerkki kalastuksensäätelyn merkityksestä, koska sitä kalastetaan paljon. Samat periaatteet pätevät myös yleisemmälle ahvenellekin. Ahvenen osalta alamittojen käyttöönotto ei välttämättä ole mielekästä, mutta pyyntikoko kasvaa jos kalastustehoa lasketaan. Kalastustehoa on helpoin karsia suurista saaliista, joten hyvä periaate on ottaa saalista vain sen verran kuin omaan käyttöön kerralla tarvitsee.

Vastuullisen kalastuksen ohjeet

Nyt avovesikauden koittaessa kannustankin jokaista vapaa-ajankalastajaa noudattamaan vastuullisen kalastuksen periaatteita Vesijärven hyvän tilan saavuttamiseksi:

·       Ota vain sen verran petokalaa (esim. ahven, made, kuha ja hauki) kuin kerralla tarvitset omaan käyttöön. Lopeta kalastus kun tarvittava saalis on saatu, tai vapauta osa saaliista. Opettele vapauttamaan kalat oikeaoppisesti. Pyydyskalastuksessa saaliin määrää voi säädellä vähentämällä pyydysten määrää tai pyyntiaikaa.

·       Ahven: Kalasta kohtuudella, muista että ahven on yksi tärkeimmistä petokaloista. Harvempiin verkkoihin siirtyminen kasvattaa ahventen keskikokoa ja ahvenkantaa.

·       Kuha: Käytä suositusalamittaa 50 cm ja kuhaverkoissa solmuväliä 60 mm.

·       Vapauta suuret kuhat (yli 65 cm) ja suuret hauet (yli 5 kg), koska ne ovat tehokkaita lisääntyjiä ja ne pystyvät syömään suuria särkikaloja, joilla on vähän luontaisia vihollisia.

·       Järvilohi ja -taimen: Lohikaloilla on suuri kasvupotentiaali, ja saaliskaloiksi kannattaa ottaa vain yli 60 cm pituisia rasvaeväleikkauksella merkittyjä kaloja. Istutetut lohikalat syövät tehokkaasti kuoretta ja kalastajilta saatavat lupatulot mahdollistavat lohikalojen istuttamisen. Ehjällä rasvaevällä varustetut luonnonvaraiset kalat ovat rauhoitettuja, eikä niitä saa ottaa saaliiksi.

teksti: Matti Kotakorpi, vesiensuojelusuunnittelija, Lahden ympäristöpalvelut