keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Sosiaalinen media vesistöviestinnässä


Sosiaalinen media, some, on toisille luonteva kanava yhteydenpidolle ja itseilmaisulle, toisille pakollinen paha jota ilman kaikki olisi paremmin. Some on perinteiseen viestintään verrattuna kustannustehokas ja nopea keino tavoittaa kohderyhmiä. Suoran kontaktin luominen ja keskustelu on puolin ja toisin helpompaa kuin aiemmin. Siksi vähintään Facebook-sivu on liki kaikilla yhteisöillä. Isoilla toimijoilla on laaja joukko sosiaalisen median kanavia käytössä: Instagram-, Twitter-, Youtube-, Pinterest- ja Snapchat- tilejä sekä blogeja pyöritetään kokonaisten sometiimien voimin.

Vesijärvisäätiön Facebook-ryhmässä I Love Vesijärvi kerrotaan mm. vesistöjen kuulumisia, vinkataan tapahtumista, linkitetään muiden uutisia sekä jaetaan kuvia ja videoita. Ryhmää on markkinoitu maksullisesti noin puolitoista vuotta, ja seuraajamäärä on kasvanut huimasti: kesän 2015 alussa tykkääjiä oli reilu 700, nyt määrä lähenee 4000! Markkinointi on tuonut lisää näkyvyyttä I love Vesijärvi -ryhmälle, ja sitä kautta tietysti myös Vesijärvelle.

Sivulla vierailijoita kiinnostavat erityisesti kuva- ja videojulkaisut. Moni varmasti toivoo löytävänsä Facebook-feedistänsä visuaalista, mukavaa sisältöä kiireisen arjen keskellä. Onneksi myös informaatiopitoiset julkaisut ovat tykättyjä ja monesti myös jaettuja – tällainen oli esimerkiksi uutinen särkiruokakokeilusta Lahden kouluissa. Ryhmän seuraajat ovat ilahduttavan sitoutunutta sakkia, sillä ”En tykkääkään” -toimintoa klikataan ani harvoin.

Facebookin lisäksi Vesijärvisäätiöllä on oma tili Instagramissa ja Youtubessa. Instaan @ilovevesijarvi lisätään kuvia etupäässä tapahtumista, joissa on oltu mukana.

Vesijärvisäätiön verkostoitunut työskentelytapa näkyy myös somessa: yhteisessä Vesijärvi Puhtaaksi Facebook-ryhmässä viestejä jakavat myös Vesijärven Ystävät ry, Lahden Ympäristöpalvelut ja Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus. Täällä Yhteisillä vesillä -blogissa puolestaan julkaistaan blogitekstejä eri tahoilta ympäri Suomen. Erityisesti alan tutkijoiden blogitekstit tuovat hienon lisän some-viestintään!

Vesi koskettaa meitä jokaista – se on todella oleellinen osa arkeamme. Olemme varmasti kaikki samaa mieltä, että vesistöasioista viestiminen on tärkeää. Erilaiset julkaisualustat tuovat siihen oman rikkautensa ja some on erityisen toimiva väylä tuoda viestiä lähemmäs ihan kaikkia ihmisiä. 
Somessakin haluamme kertoa vesienhoitotyön tärkeydestä ja kannustaa niin yrityksiä kuin kansalaisia sitoutumaan työhön vesien hyväksi!

Kanavamme ovat avoinna myös Sinun viesteillesi. Tervetuloa mukaan viestimään! 


teksti:
Irma Peltola, Vesijärvisäätiön viestintävastaava
Anne-Mari Räihä, Vesijärvisäätiön assistentti

keskiviikko 2. marraskuuta 2016

Vesikasvit kirkastavat vesistöjä


Järvien kunnostushankkeissa vesikasvien poisto on yksi käytetyimmistä kunnostusmenetelmistä. Vesikasvien poiston tavoitteena on pääasiallisesti järven virkistyskäytöllisen (mm. veneily, uinti, kalastus) arvon parantaminen tai kala-ja lintuvesien hoito. Vedenlaadulliset tavoitteet perustuvat virtaaman lisäämiseen sekä ravinteiden poistoon kasvimassojen poiston yhteydessä. Vedenlaadulliset vaikutukset ovat varsin ristiriitaiset ja monimutkaiset, koska vesikasveilla luonnollisena vesistöjemme osana on monia tärkeitä tehtäviä järven ekosysteemissä.

Vesikasvit suodattavat valuma-alueelta tulevia ravinteita eli toimivat suojavyöhykkeenä ulkoiselle ravinnekuormitukselle. Kasvillisuus vähentää myös järven pohja-aineksen pöllyämistä eli resuspensiota. Tuulen ja aallokon aiheuttama resuspensio samentaa järven ja näkösyvyys alenee. Vastaavasti järvissä, joissa on runsas vesikasvillisuus, näkösyvyys on suurempi. Vesikasvillisuus estää myös pohjaan varastoituneiden ravinteiden, kuten fosforin, kiertoa sedimentistä vesipatsaaseen vaikuttaen näin järven sisäiseen ravinnekuormitukseen.

Vesikasvit kilpailevat levien kanssa ravinteista ja niillä on myös merkittävä rooli leviä kuluttavan eläinplanktonin suojapaikkana petojen, kuten kalojen, saalistusta vastaan. Vesikasvillisuuden on todettu vaikuttavan myös järven kalayhteisöihin. Vesikasvit toimivat suojapaikkana kalanpoikasille petokalojen saalistusta vastaan. Tutkimuksissa on todettu että vesikasvillisuuden vähenemisen seurauksena järven kalakanta särkivaltaistuu. Ja vastaavasti vesikasvillisuuden levittyä järveen mm. ahvenkannat ovat runsastuneet.

Reheville järville on esitetty ns. kahden tasapainotilan teoria, jonka mukaan rehevä ja matala järvi voi olla joko kirkas tai samea, kasvillisuuden määrästä riippuen. Jos järvessä on tiheä kasvillisuus, vesi on kirkkaampaa ja vesikasvit puskuroivat ravinteiden lisäystä estäen järven samentumisen. Näin ollen, järvi jossa on runsas kasvillisuus, kestää samentumatta suurempia ravinnekuormia kuin järvi ilman vesikasveja. Reheviä järviä kunnostettaessa vesikasvillisuuden leviäminen voikin veden laadun kannalta olla positiivinen asia: eikä matala, rehevä ja kirkasvetinen järvi ilman vesikasveja välttämättä ole luonnollinen, tasapainoinen tai mahdollinen tila järvissämme. Vesikasvien poistoa suunniteltaessa tulisikin huomioida kasvillisuuden positiiviset vedenlaatuvaikutukset ja niiton tarpeellisuutta ja tavoitteita tulisi tarkoin punnita.


Leena Nurminen
FT, yliopistonlehtori
Ympäristötieteiden laitos, Akvaattiset tieteet
Helsingin yliopisto


(valokuva Mirva Ketola)