torstai 10. maaliskuuta 2016

Talkoiden konkarit

Paavo Pohjankoski ja Markku Laaksonen pyydystalkoissa

Tammikuiset pyydystalkoot on Vesijärven hoitotoimien vuosittainen startti. Nyt saldona oli kolme avorysää, 80 katiskaa ja 40 pienpetopyydystä. Lisäksi korjattiin hoitokalastusnuottaa ja 15 talkookalastajien rysää sekä valmistettiin näkösyvyyslevyjä. Pyydystalkoissa, niin kuin talkoissa aina, kokoava voima on loistava yhteishenki ja vahva tekemisen meininki.

Paavo Pohjankoski ja Markku Laaksonen ovat niin pyydystalkoiden kuin hoitokalastuksenkin konkareita. Paavo hoitokalastaa 5-6 hengen porukassa Nastolan järvillä, eniten Kymijärvellä, mutta myös osin Vesijärvellä ja Sysmän ja Hartolan järvillä. Markku Laaksonen puolestaan teki jo työnsä puolesta paljon Vesijärven hyväksi, kun hän hoiti Lahden ympäristöpalveluissa kalastuksen valvontaa ja hoitokalastusta. Nyt eläkkeellä työ vesistöjen hyväksi jatkuu harrastuksena. 

Pyydystalkoot pidettiin nyt 24. kerran. Talkoot eivät ole juuri muuttuneet vuosikymmenten saatossa. Porukkaa on aina riittänyt, välillä jopa liiaksikin asti. Uusia saadaan mukaan perinteisellä puskaradiolla, kun vanhat talkoolaiset levittävät sanaa tuttavillensa. Myös lehti-ilmoitus on toimiva keino saada lisää osanottajia.

- Niin kauan kuin alkuperäisellä talkooporukalla henki pihisee, niin talkoot säilyy! Ihan alussa mukana oli 40–50 miestä, ja suuri osa nykyisistä talkoolaisista on edelleen niitä samoja, kertoo Paavo Pohjankoski.

Pyydystalkoissa on Laaksosenkin mielestä parasta yhteisöllisyyden lisääminen; on hienoa oppia tuntemaan uusia ihmisiä. Koska yhteishenki on korkealla, talkoolaiset auttelevat toisiaan myös muulloin, pääasiassa kesäisin. 

Kun verrataan Vesijärven tilaa vuosikymmenten takaiseen tilanteeseen, Markku Laaksonen toteaa järven tilan vakiintuneen ja olevan kohtuullisen hyvä nykyään. Kuhakanta on elinvoimainen, ja petokalojakin on enemmän. Särkeä ja lahnaa puolestaan on onnistuttu vähentämään. Virkistymismahdollisuudet ovat parantuneet ja vesillä harrastaminen on yleistynyt.

Vesijärvellä on monenlaista ehtinyt Laaksoselle sattua ja tapahtua. Kuten nuotta jäi talvella pohjaan kiinni ja irrottaminen oli kova homma, pyydykset repesivätkin. Työ on tekijäänsä opettanut ja talkoissa hommat vain jatkuvat. Onneksi, sillä ilman aktiivisia talkoolaisia moni asia vesistöjen hyväksi jäisi tekemättä!