torstai 22. kesäkuuta 2017

Kiitos Vesijärvi-viikosta!

Hei kaikki ja kiitos tuhannesti!

Takana on mieleenpainuva viikko Vesijärven parissa. Opin paljon uutta järviemme tilasta ja tarpeista ja sain nähdä, miten ihmiset näkevät järven osana omaa arkeaan.

Kaikkein vaikuttavimmat hetket Vesijärvi-viikolla koin Enonsaaren luontoretkellä, Lahti Aqua -kierroksella ja Aware-tapahtumassa. Suppalan Piknik-päivä, Green Grass -kioskin kalakeittoa ja kalavaleita ja Puhtaasti Vesillä tarjosivat viikon letkeimmät tunnelmat. 

On aika kiittää ja kumartaa.
Työni Vesijärvi-viikon parissa on tehty ja on aika suunnata uusille urille. 
Matka oli mielenkiintoinen ja tutustuin useisiin upeisiin ihmisiin, jotka tekevät pyyteetöntä työtä luonnon parissa jokainen omalla tavallaan. 

Tahdon lopettaa Eino Leinon Juhannus -runon säkeeseen, sillä onhan Juhannuskin jo ovella.

Minä avaan syömeni selälleen
ja annan päivän paistaa, 
minä tahdon kylpeä joka veen
ja joka marjaa maistaa.


Aurinkoista kesää ystävät!

Anna

tiistai 13. kesäkuuta 2017

Vesijärvi-viikko alkoi!

No niin alkoi Vesijärvi-viikko lämpimän kesäisissä tunnelmissa. Etkoja oli vietetty perjantaina murhamysteerin parissa ja lauantaina alkoi tosi tohina Avoimet Kylät -tapahtumien hengessä.

Itse ehdin lauantaina pyörähtää Suppalan rannan piknik-päivässä, joka oli aivan ihastuttava pieni kyläjuhla lettuineen ja house-bändeineen.

Mukana oli myös Lahden ympäristökasvattaja Viivi Toivio ja ekopakun vesistötutkimuslaitteistot. Tutkimme haaveilla kaivamaamme pohjamutaa, toiveenamme löytää pieniä pohjaeläimiä. Ensin luulin, että olin saanut haaviini vain kalan kakkaa, mutta hetken aikaa odotettuani, aloin nähdä liikettä saavissani. Viivi opasti minua eläinanalyysin teossa ja pian selvisi, että saavini pohjalla tallusteli ihka oikea vesiperhosen toukka, joka oli rakentanut itsensä ympärille hienon kotelon vesikasveista.
Oli ihan älyttömän mielenkiintoista tutkia veden laatua ja järvessä asuvia toukkia sekä kirppuja. Tapaamme Viivin kanssa Vesijärvi-viikolla vielä tiistaina Pikku-Veskulla ja Enonsaaressa sekä keskiviikkona Launeen perhepuistossa. Eipä hauskaa!

Pohjaeläintutkimukset käynnissä


Toinen tapahtuma, jonka ehdin kokea, oli Vanhan Vääksyn kesän avajaiset. Voi miten kaunis kylä Vääksy onkaan! Olin täysin mykistynyt kanavan varren vehreydestä ja ihanista puutarhahuviloista, joiden pihoihin pääsi kiertämään kirppareita.

Vanhan Vesimyllyn kupeessa on ankeriasarkku, jonka sisältöön pääsimme tutustumaan ammattitaitoisen kalatutkijan johdolla. en ollut koskaan nähnyt ankeriaita aikaisemmin ja niiden koko ja voima tekivät minuun vaikutuksen.

Kymijoen vesivoimaloiden vuoksi Vesijärvessä asustelevat, kutumatkalle lähtevät ankeriaat ohjataan arkkuun, josta ne siirretään turvallisesti voimaloiden ohi. Onpahan hommaa, mutta tuiki tärkeää sellaista.
Ankeriaat haavissa


Sunnuntain Puhtaasti Vesillä -tapahtuma oli rento ja hyväntuulinen tapahtuma. Ohikulkijat lähtivät rohkeasti kokeilemaan sup-laudoilla ja kanooteilla melomista. Moni Vesijärvisäätiön teltalla kävijöistä halusi jakaa muistojaan Vesijärvestä ja juttuja oli mielenkiintoista kuunnella. Aika paljon ollaan menty järven tilan kanssa parempaan suuntaan vuosikymmenien kuluessa.

Säätiön koju Puhtaasti Vesillä -tapahtumassa


Alku viikko on kulunut harmaissa ja sateisissa merkeissä, mutta siitähän me ei lannistuta. Vai onko meidät muka tehty sokerista? En usko! Tänään illalla suuntaamme Salpausselän luonnonystävien kanssa Enonsaareen luontoretkelle ja olen aivan varma, että retkestä tulee mitä mukavin.

Käy katsomassa fb-sivultamme kuvat tapahtumista ja raportti MurhaVesijärvellä -illallisesta.

Vielä on paljon mukavia tapahtumia tiedossa. Tule sinäkin mukaan!

Terveisin
Anna

tiistai 6. kesäkuuta 2017

MIKSI JUURI SINUN TULISI TULLA VESIJÄRVI-VIIKOLLE?

Monet teistä varmasti muistavat, miten pahassa jamassa Vesijärvi oli 60-70 –luvulla. Se oli Suomen huonokuntoisimpia järviä, ja osa teistä on saattanut nähdä omin silmin sen aikaiset levälautat, joiden pinnalla kivetkin kelluivat.

Vuosikymmenten aikana on tultu suurin harppauksin parempaan suuntaan: vesi on kirkkaampaa ja puhtaampaa, eikä levähaittoja juurikaan ole. Kalasto on monipuolinen ja kalastettavaksi sopivia petokaloja on runsaasti. Vesikasvillisuutta on riittävästi, mutta ei liikaa, ja järvellä on monia uimarannaksi sopivia alueita.

Vaikka tilanne on tällä hetkellä hyvä, järveä uhkaa silti moni tekijä. Ilmastonmuutos on yksi näistä riskeistä, kun vetiset talvet aiheuttavat ravinteiden valumista järveen pelloilta ja metsistä. Jo yksittäinen ihminen voi omalta osaltansa tehdä paljon vesistöjen hyväksi, mutta parhaaseen lopputulokseen pääsemme yhdistämällä voimamme.

Vesijärvi-viikkoa vietetään juuri tämän takia. Jotta ymmärtäisimme, että meillä tosissaan on jotain yhteistä ja arvokasta vaalittavaa.

Vesijärvi-viikon viettämiseen me tarvitsemme sinua! Sillä yksikään tapahtuma ei ole yhtään mitään ilman sinua, sinun ystäviäsi ja perhettäsi ja sinun läsnäoloasi. Voimme kirjoittaa sata blogia ja jakaa tuhat kuvaa, mutta jos sinä et tule, olemme Vesijärven kanssa melko yksinäisiä. 

Tein sinulle myös pienen muistilistan, jonka avulla vietät onnistuneen Vesijärvi-viikon.

Kuinka vietät Vesijärvi-viikkoa onnistuneesti

Ole Vesijärven ystävä ja tule iloitsemaan meille kaikille yhteisestä Vesijärvestä, ja pitämään siitä hyvää huolta! Näin lumoava järvimaisemamme säilyy kauniina sukupolvelta toiselle.

T. Anna ja Anne-Mari

Happiolojen vaikutus Enonselän järvisedimentin mikrobiomiin ja biohajotukseen – havaintoja kokeellisen tutkimuksen kautta


Järvikunnostuksen vaikutusten tarkastelu simuloiduissa laboratorio-olosuhteissa antaa mahdollisuuden keskittyä rajattuun tutkimuskysymykseen ilman luonnon järjestämiä yllätyksiä. Talven 2016-2017 aikana olemme tutkineet Vesijärven sedimenttimikrobien vastetta erilaisiin happioloihin.

Altistimme Vesijärven Enonselän kolmesta eri syvänteestä noudettua mineraalirikasta sedimenttiä kolmenlaisiin käsittelyihin: hapellisiin, vaihteleviin ja hapettomiin olosuhteisiin. Hypoteesinamme oli, että käsittelyt aiheuttavat huomattavia muutoksia mikrobiyhteisöiden koostumuksessa ja aktiivisuudessa. Oletimme myös biohajotuksen olevan tehokkainta vaihtelevissa happioloissa. Tämä hypoteesi perustui teoriaan alustusvaikutuksesta (priming), jonka saa aikaan happiolojen vaihtumisen tähden kuoleva, hajotustoiminnalle energianlähteenä toimiva mikrobiyhteisö.

Kokeemme kestivät yhdestä kahteen kuukautta, vaihtelevien happikäsittelyiden kaasujenvaihtovälin ollessa 3-7 päivää. Mikrobiyhteisön syväsekvensointi paljasti yhteisökoostumuksen eroavaisuudet eri näytteenottopaikoilla ja kokeen edetessä. Hapen lisäämisen vaikutus oli kuitenkin hyvin samankaltainen joka syvänteellä; bakteereiden biomassa ja aktiivisuus kasvoivat, mutta monimuotoisuus väheni. Mikrobit olivat aktiivisempia tasaisesti hapellisissa kuin suhteellisen nopeasti vaihtelevissa happioloissa. Kaikkein vähiten aktiivisuutta esiintyi hapettomissa oloissa.

Tuloksemme havainnollistivat, kuinka näennäisesti hiljaiseloa viettävä sedimentin mikrobiyhteisö vastaa muuttuviin happioloihin nopeasti, ja kuinka sedimentinorgaanisen aineksen hajotus tehostuu hapen läsnä ollessa. Tehokas hajotus edesauttaa ravinteiden ja energian vapautumista ja kiertoa järvessä. Kuvassa hapellisissa käsittelyissä näkyy hapen aikaansaama sedimentin värin muutos ruosteen sävyiseksi. Tässä kokeessa emme havainneet alustusvaikutusta sedimenttiin jääneen hiilen määrän perusteella, mutta biohajotuksen lopputuotteiden (hiilidioksidi ja metaani) mittaaminen on vielä kesken.

Pauliina Salmi, Sanni Aalto, Anu Mikkonen, Veli-Mikko Puupponen & Marja Tiirola
prof. Tiirolan tutkimusryhmä, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

perjantai 2. kesäkuuta 2017

3 tapaa viettää Vesijärvi-viikkoa

Näinhän se on, että Vesijärvi-viikko lähestyy pikavauhtia. Olen tiiraillut tulevia sääennusteita ja ainakin taidetaan päästä aloittamaan aurinkoisissa tunnelmissa, vaikka se ei sille juuri nyt tuntuisikaan.

I love Vesijärvi FB-sivuilla on menossa tämän viikonlopun ajan kilpailu, jossa on mahdollisuus voittaa lippu Murha Vesijärvellä mysteeri-illallisen ensi-iltaan. Kannattaa käydä osallistumassa! Sinun tarvitsee vain kertoa, mikä on mielestäsi kiinnostavin tapahtuma Vesijärvi-viikolla.

Tuota tapahtumatarjontaa katsellessa, voi helposti mennä pää pyörälle. Mutta ei hätää! Me teimme teille valmiiksi 3 erilaista vaihtoehtoa, kuinka luovia Vesijärvi-viikon tapahtumien keskellä.

3 tapaa viettää Vesijärvi-viikkoa

Tervetuloa viihtymään seuraamme! Ja pysy kuulolla, sillä ensi viikolla on lisää mukavia juttuja tiedossa.

Terkuin
Anna

tiistai 23. toukokuuta 2017

Jo joutui armas aika...

Koulut päättyvät kesäkuun alussa ja lapsilla on koko kesä aikaa intoilla, tutkia ja touhottaa. Minä vietin lapsuudessa paljon aikaa mökillä, metsän keskellä, järven rannassa. Niinä seikkailun kesinä, tarttui minuun suuri kiinnostus luontoa kohtaan ja se kiinnostus on kantanut aina aikuisuuteen saakka.

Luontosuhde kehittyi, kun sai itse tonkia maata, kiipeillä puissa ja kallioilla sekä ihmetellä ympäristön monenlaisia mönkijöitä. Kalassakin käytiin, kunhan ensin kaivettiin lierot esiin mullasta.

Me kaikki täällä Vesijärvisäätiössä koemme lasten ympäristökasvatuksen tärkeäksi asiaksi ja olemmekin iloisia siitä, että tapahtumajärjestäjät ovat ottaneet kaiken kokoiset luontoretkeilijät huomioon. Lapsille sopivaa aktiviteettia löytyy ympäri Vesijärveä.

Jotta löydätte perille oikeisiin tapahtumiin, piirsin teille pienen kartan. Toivottavasti siitä on teille apua.

aarrekartta


Into pinkeänä VJ-viikkoa odotellen,

Anna

keskiviikko 17. toukokuuta 2017

Meillä on jotain yhteistä

Aavan meren tällä puolen, jalkojein alla on maa
joka värinsä metsän vihreästä ja veden sinestä saa
Edemmäs ei tarvinne lähteä kalaan, kun rikkauksia täynnä on veet
tuhansien järvien syvyyksissä elävät sintit ja vonkaleet
Jatkuu karkelo päivästä yöhön, parkettilattialla aaltojen
Kavaljeerina keikaroi tuuli, keinuttaa kehtoa luotujen

Tanssiin käy rannassa kaislat, sorsa pyrstöllään pyllistää
puolisukeltaa pinnan alle, kuin viettäis kaksoiselämää
Vesikirpulle järvenpinta, on kuin rajaton trampoliini
kuin taivaaseenponnahduslauta, tai varpailla soiteltava mandoliini
Järvenselältä kuuluu läiske, kun joutsen nousukiitoon käy
siipensä moukaroi vettä, vaan järven iholla ei ruhjeita näy

Molemmin puolin pintaa, etenee elämä painollaan
luontoäidin sydän lyö tiuhaan, keskipisteessä taivaan ja maan
Ja niin jylhä on rivistö kuusten, joka rantoja reunustaa
pitää suojassaan aarretta suurta, vettä rantaa rakkaimpaa

Kelluvan kehdon lapset
- Maria Paldanius

Niin, mikä sen ihanampaa kuin järvimaisema. Siinä on jotain kovin suomalaista ja itse tunnen ainakin kaipuuta järven ääreen, kun aikansa on viettänyt siitä erossa.

Vesijärvi oli 60- ja 70-luvuilla Suomen huonokuntoisimpia järviä. Vesijärvisäätiön ja muiden kumppaneiden aikaansannosta on se, että näin ei enää ole, mutta tehtävää on vielä jäljellä. Ilmaston muutos uhkaa vesistöjä sillä vetiset talvet aiheuttavat ravinteiden valumista järveen pelloilta ja metsistä.

Joskus on hyvä palauttaa mieleen minkä vuoksi järven hoitotöitä tehdään, siksi tein teille tämän näppärän taulun, jossa on 5 tärkeintä syytä vesistöjen kunnossapitoon.

5 tavoitetta

Vesijärvi-viikon tarkoitus on nostaa Vesijärvi ja sen tuomat mahdollisuudet ihmisten mieliin. On upeaa asua järven rannalla ja päästä nauttimaan siitä vuoden ympäri. Järvestä huolehtiminen on meidän kaikkien asia.

Olemme saaneet kerättyä viikon ohjelmaan paljon järven hoitoon liittyviä tapahtumia. 

Jättipalsamia kitketään Vesijärven rannoilta useaan otteeseen viikon aikana. Jättipalsami on Suomessa haitallinen vieraslaji ja sen kitkeminen edesauttaa järven rantojen hyvinvointia. Katso tarkemmat aikataulut ja ohjeet täältä: http://www.luontoturva.fi/jattipalsamien-talkoot-lahti

la 10.6. 
Ankerias on uhanalainen petokala, jonka matkaa lisääntymisalueilleen helpotetaan ankeriasarkulla. Arkkuun pääsee kurkistamaan Vääksyssä klo 11 ja 13. Samalla voit kierrellä Vanhan Vääksyn pihakirppiksiä löytöjä tehden.

Kalatietoutta voi kartuttaa Siikaniemen järvikalapäivässä. Tapahtuman järjestäjänä toimii Kalatalouskeskus ja nyt jos koskaan on mainio mahdollisuus tutustua Vesijärven kalatilanteeseen. Tarjolla on kalakeittoa! Lue lisää täältä: http://kalatalouskeskus.net/jarvikalapaiva-2017/

Eikä pidä unohtaa Lahti Aqua -kierroksia sekä Aware-tapahtumaa satamassa keskiviikkona 15.6. 

Käy katsomassa kaikki viikon tapahtumat sivuiltamme. Päivitämme sivuja jatkuvasti.

Leppoisaa kesän odotusta! Nyt se sujuu jo luontevammin kun aurinko pääsee lämmittämään.

Anna

keskiviikko 10. toukokuuta 2017

MAUKKAITA MYSTEEREITÄ JA MUUTAKIN MUKAVAA



Kevät tekee hidasta tuloaan. Ajoittain pääsee nauttimaan suloisesta auringonpaisteesta, ja lintujen sirkutus säestää askelten tahtia.

Auringon säteiden lämmittäessä kasvoja, siirtyvät ajatukset kohti kesää ja odotukset Vesijärvi-viikon osalta kasvavat. Edellisten kuulumisien jälkeen, olemme saaneet joitain varmistuksia viikon tapahtumiin ja voi pojat, mitä herkkuja meillä onkaan tarjota.

MURHA VESIJÄRVELLÄ
Pe 9.6. KLO 17-20

"Tuntematon ympäristöaktivisti joutuu keskelle vuosisadan skandaalia, kun hänen ruumiinsa löytyy laittomalta kaatopaikalta Vesijärven rannalta. Valokuvat murhapaikalta leviävät mediaan ja luonnon sekä uhrin kohtaamat rikokset nousevat kaikkien huulille. Kuka on vastuussa tästä saastaisesta salaisuudesta? Koituiko likainen bisnes aktivistin kohtaloksi vai onko taustalla jotain muuta? Lähde mukaan ratkaisemaan murhamysteeriä ja saattamaan syylliset vastuuseen."

Vesijärvi-viikko käynnistyy hiuksia nostattavalla murhamysteeri-illallisella. Illallinen on katettu Lahden matkustajasatamaan ankkuroidulla S/S Laitialalla ja illan aikana tutustutaan todistusaineistoon sekä ratkotaan murhamysteeriä. Rikoksen ratkeamista voi myös seurata sivusta. 

Tarinan on tuottanut Vesijärvisäätiölle Tuoni Studiot ja koska olemme tästä kovin innoissamme, päätimme järjestää illallisen myös KE 21.6. ja TO 17.8.

Lippuja murhaillalliselle voi ostaa pian Lahti Regionin kautta hintaan 83€/kpl. Hinta sisältää murhamysteerin, alkoholittoman alkudrinkin ja illallisen buffet-pöydästä jälkiruokineen.

Valjasta harmaat aivosolusi töihin ja tule nauttimaan taatusti mieleenpainuvasta illallisesta!

VESIJÄRVI-LOUNAS 
MA 12.6.- PE 16.6.
klo 11-13

Vesijärvi-henkistä lounasta tarjoillaan Salpauksen Kulinaari-talossa maanantaista perjantaihin. Joukko ammattitaitoisia kokkeja päätti kehitellä viikkoa varten oman menun, mutta sen julkistamista saatte odottaa vielä hetken. Kannattaa kuitenkin laittaa päivämäärät ylös, sillä herkkuja on tarjolla.

LAHTI AQUA -KIERROKSET
KE 14.6. KLO 12 JA 14

Lahti Aquan mielenkiintoiset jätevedenpuhdistamo kierrokset ovat täällä taas. Kierroksille ilmoittaudutaan etukäteen ja otathan huomioon, että kierrokset eivät sovellu pienille lapsille ja liikuntarajoitteisille.

Ilmoittautumiset: vesijarviviikko@vesijarvi.fi 

SUKELTAJIEN AWARE -TAPAHTUMA
KE 14.6. 

Lahti Aqua -kierroksilta tullessa voi teeman mukaisesti käydä katsomassa, mitä kaikkea kummaa Vesijärven pohjasta löytyykään. Sukellusseurat kokoontuvat Lahden satamaan sukeltamaan järven pohjasta romua. Samalla voit tutstua tarkemmin sukellustoimintaan.

Vain viisi viikkoa Vesijärvi-viikkoon, mutta vielä minulla on muutama tapahtuma takataskussani. Niiden julkaisemista odotellessa, käy tykkäämässä uudesta Vesijärvi-viikko 2017 -sivusta facebookissa ja olet mukana tunnelmassa.

Kuulemisiin,
Anna

maanantai 20. maaliskuuta 2017

Enonselkä pysynyt kuorevaltaisena

Enonselän koetroolauksen saalista 29. kesäkuuta 2016. Kuva: Mika Vinni.

Välillä jo lähes kadoksissa ollut Enonselän kuorekanta kasvoi poikkeuksellisen suureksi kesällä 2015 ja vuosi sitten ihmettelin tilannetta kirjoituksessani. Kuoreella on suuri merkitys Enonselän ulapan ravintoverkossa. Ylitiheä kanta voi syödä eläinplanktonin niin vähiin, että sinilevät pääsevät runsastumaan. Toisaalta kuore on tärkeä ravintokala petokaloille, etenkin kuhalle ja ahvenelle. Vuosi sitten oli vaikea ennustaa, miten kuorekannan kehitys jatkuu ja minkälaisia vaikutuksia ylitiheä kanta mahdollisesti aiheuttaa.

Enonselän kalastoseurantaa päästiin jatkamaan kesällä 2016. Kaikuluotaukset ja koetroolaukset tehtiin tuttuun tapaan kesä-heinäkuun vaihteessa ja elokuun lopulla. Aineistosta laskettiin ulapan kalamäärä ja lajijakauma. Harvoin ensimmäisten tulosten näkeminen on ollut niin jännittävää kuin viime kesänä. Mitä sitten saatiin selville?

Kuorebiomassa oli laskenut kesän 2015 huippuarvosta, mutta oli edelleen yli kaksinkertainen keskimääräiseen verrattuna, n. 90 kg hehtaarilla (kuva). Keskikesällä kuoreet olivat selvästi normaalia laihempia, mikä viittasi liian tiheään kantaan ravintoresursseihin nähden. Ylitiheä kuorekanta aiheutti sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia Enonselän ravintoverkossa. Yksi selvimmistä positiivista vaikutuksista oli se, että kuoreilla herkutelleet ulapan ahvenet olivat selvästi lihavampia kuin aikaisemmin. Negatiivisista vaikutuksista merkittävin oli se, että ylitiheä kuorekanta oli todennäköisesti osasyyllinen viime kesän sinileväkukintoihin. 

Enonselän ulappa-alueen kuorebiomassan kehitys vuosina 2009-2016 elokuun loppupuolella tehtyjen kaikuluotausten ja koetroolausten perusteella. Vuonna 2010 ei tehty seurantaa.

Näyttää ilmeiseltä, että Enonselän tilan ja petokalakantojen tulevaisuus riippuu pitkälti kuorekannan kehityksestä. Kuorekanta taantuu lämpiminä ja voimistuu viileinä kesinä. Toisaalta viime kesän poikkeuksellisen laihat kuoreet viittaavat ympäristön kantokyvyn ylittymiseen. Ehkäpä viime kesinä havaittu n. 100 kg hehtaarilla on jo kuoreen maksimimäärä Enonselällä, eikä kanta voi enää runsastua. Toisaalta jo nykyinen kuorekantakin näyttää pahentavan sinileväongelmaa. Toiseen suuntaan, alaspäin, voi tapahtua suurikin muutos ja vieläpä todella nopeasti.

Hellekesä voi romahduttaa kuorekannan kuukaudessa. Tämäkään ei kuitenkaan olisi kovin hyvä vaihtoehto, koska tällöin ulapan petokalojen ravintotilanne heikkenisi ratkaisevasti. Lisäksi pidempään jatkuva, muutaman peräkkäisen hellekesän aiheuttama kuorekato saattaisi johtaa särkikalojen runsastumiseen ulapalla. Särkikalojen kansoittama ulappa olisi Enonselän tilan kannalta vielä huonompi vaihtoehto kuin tiheä kuorekanta, kuten 1980-luvulla nähtiin. Esimerkiksi särki syö ulapalla ollessaan miltei yksinomaan levää syöviä vesikirppuja, kun kuore käyttää ulapan ravintovaroja huomattavasti monipuolisemmin. Särkikalat eivät myöskään ole petokaloille niin hyvää ravintoa kuin kuore. 

Järven tilan kannalta paras vaihtoehto olisi se, että ulappa pysyisi kuorevaltaisena mutta petokalakannat olisivat niin vahvat, että poikkeuksellisen runsaat kuorevuosiluokat katoaisivat nopeasti petokalojen suihin. Vahvat ja myös suurikokoisia yksilöitä sisältävät petokalakannat pienentäisivät lisäksi särkikalojen runsastumisen riskiä mahdollisen kuorekadon aikaan. Koska tärkein petokalakantoja säätelevä tekijä on kalastus, kaikki Enonselällä kalastavat voivat omalla panoksellaan vaikuttaa järven tilan kehitykseen. Enonselälle asetettujen kalastusrajoitusten ja suositusten noudattaminen onkin erinomaista järven hoitotyötä!

Tutustuthan myös raporttiin Vesijärven Enonselän ulapan kalayhteisö kesällä 2016.

kirjoittaja:
Tommi Malinen, tutkija, Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos/akvaattiset tieteet

maanantai 6. maaliskuuta 2017

Pienin askelin kohti suurempia vesitekoja

Työnäytökset kiinnostavat rantojen kunnostamista pohtivia. Rannat kuntoon lähes 50 tapahtumaa kokosi yli 1 000 osallistujaa (Kuva: Terhi Ajosenpää).

Asukkailla ja maanomistajilla on mielenkiintoa ja tahtoa kunnostaa rantoja, mutta usein puuttuu tietoa, kuinka lähteä liikkeellä ja puuttuu myös hyviä esimerkkejä. Maa- ja kotitalousnaisten Rannat kuntoon -hankkeessa huomattiin, että vesien hoitoon kannattaa lähteä pienin askelin. Pienet hankkeet on helppo toteuttaa ja epäonnistumisen riski on usein myös vähäisempi. Ne johtavat usein myös suurempiin hankkeisiin, kun innostus kunnostamiseen kasvaa, joilla on jo suurempi merkitys vesistöjen tilaan.

Rannat kuntoon -hankkeessa toteutettiin kuudella alueella erilaisia rantojen kunnostamisen pilotteja. Kohteista kaksi oli merenrantaa, yksi joenrantaa ja kolme järvenrantaa. Reilun vuoden aikana piloteista syntyi seitsemän alueellista muuta rantojen hoidon hankehakemusta.

Kunnostuspilottien kokemukset koottiin toimintamalliksi, jonka avulla rantojen kunnostusta voi suunnitella ja toteuttaa yhdessä eri toimijoiden kanssa. Kullakin pilottialueella oli omat erityiskysymyksensä, joista saatiin käytännönläheistä tietoa toimintamallin sisällön kehittämiseksi. Vaikka pilottialueet ja alueilla testatut menetelmät olivat erilaisia, kaikista nousi esille yhteisiä, rantojen kunnostusta estäviä ja hidastavia tekijöitä.

·       Tiedon löytäminen
Edelleenkään rantojen kunnostamisesta ei ole helppo löytää tietoa. Tieto on hajallaan ja sen sisältö ei välttämättä avaudu niille kiinnostuneille, joille vesistöjen hoito ja kunnostaminen ovat entuudestaan vieraita.
Viestintä vesistöjen tilasta on usein myös hyvin vedenlaatu-painotteista.
·       Rantojen maanomistusolot
Rantojen maanomistusolot ovat usein pirstaleisia ja monimuotoisia, mikä tekee rannan kunnostushankkeista usein haastavia ja yhteisten tavoitteiden saavuttaminen on joskus vaikeaa.
·       Rahoituksen saanti
Rahoituslähteitä on olemassa useita, mutta rahoitusmuodot ovat joskus vaikeasti löydettävissä ja eri rahoitusmuotojen käytettävyyden arviointi kohdekohtaisesti voi olla vaikeaa. Samassakin rahoituslähteestä, kuten maaseutuohjelmasta, myönnetään rahoitusta erilaisilla kriteereillä mm. kohteen sijainnista ja esimerkiksi toimintaryhmien erilaisista toimintaohjelmista riippuen.

Toimintamallin osaohjeita ovat Rannan kunnostamisen ABC, Vesistön kunnostushankkeiden rahoitus, Rannan perinnebiotoopit, Rannan rakenteet, Rantametsän hoito, Ruoppaus, Ruoppaus- ja kasvimassan hyötykäyttö, Suojavyöhykkeet ja kosteikot, Uimarannan ja uimapaikan kunnostaminen, Vesikasvillisuuden poisto, Vesistöntilan arviointi ja Vieraslajien torjunta. Ympäristöministeriö tuki työtä Raki-ohjelmasta.

Toimintamallia kannattaa hyödyntää ja sitä voi myös edelleen kommentoida. Kehitetään siitä yhdessä hyvä ja päivittyvä työkalu. Lue lisää täältä.

Leena Lahdenvesi-Korhonen

Kirjoittaja on Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:n maaseutumaiseman ja luonnonhoidon kehitysjohtaja. Hän on toiminut aiemmin pitkään maisema-asiantuntijana Etelä-Savossa.

perjantai 17. helmikuuta 2017

Planktondramatiikkaa järviekosysteemiteatterissa

Järven planktonyhteisössä dynaaminen tasapaino tarkoittaa jatkuvaa muutostilaa, jossa tapahtuu luovaa tuhoa ja uudelleenjärjestäytymistä yhä uudelleen ja uudelleen, valtaosin saman käsikirjoituksen mukaan. Järvialtaan ekosysteemiteatterissa eri lajien esiintulo, lisääntyminen, runsastuminen ja häviäminen toistuvat vaihtelevin vivahtein vuodesta toiseen saman kaavan mukaan.

Keväällä kasviplankton runsastuu ja alkukesällä sitä laiduntavat vesikirput ja muu eläinplankton seuraavat perässä. Vesijärven Enonselällä vesikirppujen runsaushuippu ajoittuu kesäkuun loppupuolelle. Silloin levien määrä romahtaa ja vesi kirkastuu. Kesällä 2016 näin ei kuitenkaan käynyt: vesikirppuja oli hyvin vähän silloin kun niitä piti olla paljon eikä levämäärien romahdusta tullutkaan. Pinnan alla velloi rihmamaisten sinilevien kattama spagettiannos, jota varsinkin suurikokoisten vesikirppujen oli paha niellä ja nekin, jotka olivat onnistuneet rekrytoimaan itsensä planktonteatterin pyörteisiin, taisivat sotkeentua rihmastoon - elleivät päätyneet runsaana esiintyneiden kuoreiden evääksi.

Varsinkin suurikokoisten vesikirppujen elämä hankaloituu kun sopivan kokoisten leväsolujen syömisen sijaan enin osa ajasta ja energiasta tärvääntyy isojen sinilevärihmojen siivoamiseen suodatuslaitteistosta. Yritä siinä sitten samalla vielä paeta planktonsyöjäkaloja. Enonselän suurten vesikirppulajien määrä oli vuonna 2016 vain murto-osa verrattuna aiempiin vuosiin.

Planktondynamiikka operoi mukautuvaisesti syklissä, osana lukuisten muiden, järviekosysteemin sisäkkäisten syklien verkostoa. Pienet, välttämättä suuretkaan häiriöt eivät pahemmin hetkauta tätä konservatiivista teatteria, mutta kun häiriöt seuraavat toinen toistaan ja kumuloituvat tai tulee jokin todella iso häiriö, draaman kaari voi saada uusia käänteitä. Pienetkin, mitättömän kokoisen planktoneliön tasolla tapahtuvat muutokset heijastuvat isomman kokoluokan tasolla ja voivat tulla ihmissilminkin nähtäviksi, esimerkiksi leväkukintoina.

Kun pitkän ajan kuluessa kehittynyt dynaaminen tasapaino horjuu, sitä ei ole helppoa korjata. Enonselän ulapan eliöyhteisön rakenne on viime vuosina vaihdellut rajusti, mikä tekee tulevaisuuden ennustamisesta hyvin hankalaa ellei mahdotonta. Ekologisten teorioiden mukaan suuri vaihtelu toimii ennusteena systeemin tilan merkittävälle muutokselle - mikä se sitten onkaan jos on tullakseen. Aika näyttää.

Kiinnostuitko: lue kirjoittajan raportti Vesijärven eläinplanktonseuranta 1991-2016


Kirsi Kuoppamäki, Dos., FT
Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, Lahden ympäristökampus

keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Petokalaistutukset Vesijärven hoitotyössä

Vesijärviprojektissa 90-luvulla istutettiin runsaasti järvilohia, ja silloin saaliitkin olivat hyviä. (kuva Eero Mäki)

Vesijärven hoidon keskeisiin tavoitteisiin kuuluu monipuolinen kalasto, jossa kalastettavaksi sopivia petokaloja on runsaasti. Runsas petokalasto voi osaltaan auttaa myös vähentämään levähaittoja rajoittamalla särkikalakantojen ja kuoreen runsastumista, joiden tuotanto on rehevöityneessä järvessä suurempaa kuin luontaisesti.

Kalastuksensäätely on keskeisessä roolissa petokalakantojen hoidossa. On tärkeää että esimerkiksi uhanalaiset taimenet pääsevät lisääntymään ja että kuhia ei kalasteta liian pieninä. Kalastuksensäätelyn lisäksi petokalakantoja voidaan lisätä myös istuttamalla. Vesijärvi on monimuotoisten olosuhteidensa puolesta erittäin otollinen elinympäristö lähes kaikille yleisimmille petokaloillemme ja eri petokalojen istutuksista voidaan odottaa runsasta tuottoa.

Kuha lisääntyy Vesijärvessä luontaisesti ja viime vuosina kuhasaaliit ovat koko järven alueelta olleet n. 2 kg/ha tasolla. Vesijärvellä tehdyissä tutkimuksissa suurikokoisilla kuhanpoikasilla (yli 8 cm) tehdyt istutukset ovat tuottaneet 100-200 kg/ tuhat istukasta. Käyttämällä istutuksiin n. 30 000 e vuodessa saaliit voisivat parhaassa tapauksessa kaksinkertaistua. Kuhan pyyntikoko vaikuttaa saaliiseen, ja kuhasaalis ja kuhaistutusten tuotto voisi kasvaa merkittävästi jos kuhat pyydettäisiin hieman suurempina. Kaupungin ja Tiirismaan vesialueilla on jo käytössä 60 mm solmuvälirajoitus ja 50 cm alamittasuositus, mikä soveltuisi laajemminkin käytettäväksi kuhankalastuksessa.

Taimen ja järvilohi ovat virkistyskalastajien tavoitelluimpia saalislajeja, ja virkistyskalastus tuottaa merkittävästi lupatuloja. Vesijärvellä ei ole järvilohelle soveltuvia kutualueita ja luontaisesti lisääntyvälle taimenellekin kutualueita on niin rajallisesti, että kalastuksen täytyy perustua istutuksiin. Istutetut taimenet tunnistaa leikatusta rasvaevästä. Vesijärvellä taimenistutukset ovat tuottaneet parhaimmillaan n. 400 kg/1000 istukasta. Nykyisillä verkkokalastusrajoituksilla ja alamitoilla istutusten tuottoa ei ole tutkittu, ja tuotto voi olla parempi suuremman pyyntikoon ansiosta. Toisaalta mahdollinen istukkaiden laadun heikkeneminen voi vaikuttaa myös negatiivisesti tuottoon. Vesijärven käyttö- ja hoitosuunnitelmassa suositellaan n. 10 000 taimenen tai järvilohen istuttamista vuosittain. Vesijärvi voisi hyvinkin olla Etelä-Suomen saalisvarmin lohikalakohde, jos istutustavoitteeseen päästäisiin säännöllisesti. Vuotuinen lohikalasaalis voisi olla tuhansia kiloja. Istutusten toteuttaminen maksaisi n. 15 000 – 35 000 euroa vuodessa.

Ankerias ei oikeastaan ole istutuslaji, koska sitä ei voida viljellä laitoksissa. Vesijärveen on siirtoistutettu vuosittain n. 10 000 ankeriaanpoikasta, jotka on pyydetty Englannista. Vesijärvessä on hyvät olosuhteet ankeriaille ja Vääksynjoen ankeriasarkun ansiosta ankeriaiden kutuvaellus Kymijoen voimalaitosten ohi onnistuu turvallisesti autokyydillä. Ankerias on istutuslajina todennäköisesti kilomääräisesti kaikkein tuottoisin petokala, koska sen luonnollinen kuolevuus on hyvin vähäinen.

Vesijärven kalastuslupatuloissa ja muussa vesienhoidon rahoituksessa liikkuu riittävästi rahaa järven hoidon kannalta vaikuttavien istutusten toteuttamiseksi. Normaalisti esimerkiksi kuha syö neljä kiloa pientä kalaa kasvaakseen yhden kilon, joten petokalaistutuksilla voisi olla mahdollista lisätä saalistusta jopa siinä määrin, että petokalaistutuksilla korvattaisiin merkittävä osan hoitokalastuksesta. Petokalasaaliinkin mukana poistuu ravinteita, joten petokalasaaliin kasvattaminen kestävällä tavalla lisäisi ravinteiden poistumaa järvestä.

Ongelmana istutuksissa on vesialueiden omistuksen ja rahoituksen pirstaleisuus, minkä vuoksi petokalojen istutuskokonaisuus ei aina ole kovin suunnitelmallinen. Ongelma voisi ratketa suunnitteilla olevan petokalarahaston avulla, millä saataisiin tehtyä istutukset tehokkaasti ja hyödynnettyä istukkaiden valinnassa käytössä oleva tutkimustieto. Petokalarahaston kautta kalastusalue, vesialueen omistajat, Vesijärvisäätiö sekä vapaaehtoiset lahjoittajat voisivat vapaaehtoisesti kantaa kortensa kekoon ja pienistä puroista syntyisi suuri virta Vesijärven petokalakantojen vahvistamiseksi.


Matti Kotakorpi
vesiensuojelusuunnittelija
Lahden ympäristöpalvelut
etunimi.sukunimi(a)lahti.fi

perjantai 13. tammikuuta 2017

Verkostoitumisessa on voimaa

Vesistöjen kunnostamisella on Suomessa pitkä historia. Jo 1960-luvulla huolestuttiin talvisista kalakuolemista ja tehtiin ensimmäisiä ilmastuskokeita, nostettiin esiin jätevesien aiheuttamia ongelmia ja havaittiin maankuivatuksen heikentävän pienvesien tilaa. Ansiokkaiden pioneerien käynnistämien vesiensuojelutoimien ansiosta suunta saatiin käännettyä ja vesien tilan huononeminen pysäytettyä. Vahvalla ympäristöhallinnolla oli päävastuu vesistöjen kunnostamisesta aina 2010-luvun alkuun saakka. Vuosien 1970-2002 aikana kunnostustoimia tehtiin yli 750:llä järvellä.

Sittemmin moni asia on muuttunut. Ympäristöhallintoon ja kunnostuksen rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset ovat aiheuttaneet pelkoa tulevasta. Miten vesistöistä ja vesienhoidon tavoitteiden saavuttamisesta voidaan pitää huolta ilman valtiohallinnon vahvaa tukea? Meneekö vuosikymmenten aikana tehty työ hukkaan ja katoaako osaaminen hallinnon murroksen myötä? Muutos on ollut suuri ja huoli aito, mutta lopputulos lohduttava. Ihmiset tietävät miltä sinileväpuurossa soutaminen tuntuu ja ruovikoitunut mökkiranta näyttää. Lähivesistöistä välitetään ja valtiohallinnon heittämästä vastuupallosta on haluttu ottaa koppi.

Vesistöjen tulevaisuus ei itse asiassa näytä lainkaan synkältä. Muutos on pystytty monilla alueilla kääntämään uhkasta mahdollisuudeksi ja vesien tilasta huolehtii aiempaa suurempi joukko kansalaisia, yrityksiä ja yhteisöjä. Vesijärven kaltaiset menestystarinat kannustavat perustamaan vesiensuojeluun ja -kunnostukseen keskittyviä säätiöitä ja neuvottelukuntia ympäri maata. Kansalaiset ovat halukkaita osallistumaan lähivesiensä hoitoon ja tarvittaessa myös maksamaan tilan paranemisesta, ilmenee SYKEssä tehdyissä tutkimuksissa (mm. Lehtoranta ym. 2016).

Valtion rooli on muotoutunut toteuttajasta neuvonantajaksi ja omaehtoisten hankkeiden osarahoittajaksi.  Kuuden vuoden välein tarkistettaviin vesienhoidon toimenpideohjelmiin on koottu valtion näkökulmasta keskeisimmät kunnostuskohteet. Vuosittain jaetaan avustuksia paikallistoimijoiden toteuttamiin kunnostushankkeisiin. Ravinteiden kierrätys ja vesien tilan parantaminen on yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista, joka kertoo vesistöjen kunnostamiseen olevan myös poliittista tahtoa. 

Yhteistyön voima on auttanut sopeutumaan muutokseen ja tasoittaa tietä myös jatkossa, kun maakuntauudistus siirtää päätäntävaltaa alueelliselle tasolle. Viime vuosien aikana on perustettu valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto ja useita alueellisia vesistökunnostajien verkostoja, joiden kautta tieto ja kokemukset siirtyvät kunnostajalta toiselle. Samasta aihepiiristä kiinnostuneiden ihmisten kokoontuessa verkostojen tapaamisiin syntyy uusia kumppanuuksia, ideoita ja innostusta.

Vesien tilan vaaliminen on parhaimmillaan palkitsevaa, hauskaa ja yhteisöllistä. Kuka tahansa voi olla oman elämänsä vesistösankari. Ensimmäisen askeleen voi ottaa liittymällä vesistökunnostusverkostoon.

Hyvää uutta vuotta toivottaen,

Liisa Hämäläinen
SYKE