Pyhäjärven valuma-alueella toteutettuja vesiensuojelutoimenpiteitä, kuten laskeutusaltaita, kosteikkoja ja suodattimia, esittelevään karttasovellukseen pääsee tutustumaan tästä linkistä: http://pyhajarvensuojelu.net/valuma-aluetyo/ Linkki karttasovellukseen löytyy myös Pyhäjärven suojeluohjelman nettisivujen etusivulta oikeasta reunasta tai ylävalikosta ”Valuma-aluetyö”. Karttasovellus on suunniteltu ja toteutettu jo päättyneessä Yhteisillä vesillä -hankkeessa. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli tuoda olemassa olevaa tietoa esille ymmärrettävässä muodossa. Lisää hankkeesta voit lukea Pyhäjärvi-instituutin sivuilta tästä.
Karttasovelluksessa vasemmalla näkyvät selitteet, mikä karttasymboli vastaa mitäkin toimenpidetyyppiä. Kartalla näkyviä kohteita voi itse poistaa näkyvistä ja laittaa takaisin näkyvin kohdissa ”Toimenpiteet kartalle/pois” ja ”Karttatasojen valinta”. Jälkimmäisenä mainitussa voi myös vaihtaa taustakarttaa. Vasemmassa laidassa kohdassa ”Toimenpidetyyppien kuvaukset” on lyhyesti selitettynä, mitä kukin toimenpidetyyppi tarkoittaa.
Klikkaamalla kartalla jotakin kohdetta oikealla olevaan palkkiin avautuu lisätietoja kyseisestä kohteesta. Vastaavasti ”Hae kohde” -valikosta voi valita nimen perusteella jonkin kohteen, jolloin kyseisen kohteen symboli kartalla aktivoituu kertoen missä se sijaitsee. Samalla oikeaan palkkiin avautuu myös lisätietoja kohteesta. Lisätietoihin on tarkoitus vielä laittaa kuvia kohteista ja muutenkin tietoja päivitetään tarpeen mukaan.
Karttasovellusta tarkasteltaessa on hyvä muistaa, että se ei sisällä kaikkia Pyhäjärven valuma-alueella toteutettuja vesiensuojelutoimenpiteitä.
Käykäähän tutustumassa ja kommentoikaa alle mitä mieltä olitte! Mahdollisia epäkohtia ja lisäystarpeita koskevat kommentit otetaan mieluusti vastaan.
Jutun on kirjoittanut Pyhäjärvi-instituutin asiantuntija Elisa Mikkilä. Juttu on julkaistu alunperin Pyhäjärvi-instituutin blogissa "Puhdas vesi, paremmat evä(ä)t"
keskiviikko 18. marraskuuta 2015
tiistai 3. marraskuuta 2015
Aarteenetsintää
Pitkään jatkunut syksy ja kauniit syysilmat houkuttelevat
ulos. Some, pelit ja tv-ohjelmat tuntuvat kuitenkin monta kertaa vievän voiton
ulkoilusta. Tekosyitä on helppo keksiä: on pimeää, kellojakin siirrettiin talviaikaan,
kylmä, väsyttää – huomenna sitten.
Luonnossa liikkumisen terveyttä edistävistä vaikutuksista on puhuttu tiedotusvälineissä viime aikoina runsaasti ja
tästäkin syystä tulisi painua pihalle ja heittää ne älykännykät eteisen
pöydälle. Vai tulisiko? Ehkä teknologian ja ulkoilun voi yhdistää? Kerroin
omasta geokätköilyn aloittamisestani Pyhäjärvi-instituutin blogissa: Puhdas vesi,paremmat evä(ä)t!
Moni luonnossa liikkuja on löytänyt geokätköilyn kautta
tuttuja paikkoja uudesta näkökulmasta. Kätköstä tehdystä kuvauksesta oppii
usein jotain uutta ja tutun lenkkipolun ympäristö alkaa näyttää erilaiselta.
Toisaalta moni on löytänyt geokätköilyn kautta ulkoilun riemun. Ulkoilu ei ole enää
päämäärätöntä ulkona laahustamista, vaan ulkoiluun saa tekemisen meininkiä ja kohteen.
Suomessa aktiivisia kätköjä on yli 35 500. Kätköilyä voikin
harrastaa missä päin maailmaa vain – no Siperiassa on vähän vähemmän kätköjä,
mutta Etelämantereeltakin niitä löytyy. Maailmassa kätköjä on yli 2,7 miljoonaa.
Geokätköilystä voi
opiskella lisää sivulta www.geocaching.com.
Pyhäjärvi-instituutti on toteuttanut kolme vesiensuojelukätköä.
Ne löytyvät vuonna 2012 tehtyjen luontopolkujen yhteydestä Eurasta, Säkylästä
ja Yläneeltä. Geokätköillä jaamme tietoa Natura 2000 -alueista, paikallisesta
historiasta ja vesiensuojelusta.
Tunnisteet:
geokätköily,
Pyhäjärvi-instituutti,
ympäristökasvatus
maanantai 2. marraskuuta 2015
Sielunmaisemana Vesijärvi
Matti Mäyränpää
seisoo Vesijärven rannalla aivan Vääksyn keskustan tuntumassa. Mies tuntee Vesijärven.
- Tuolla
on Maijansaari, tuota kutsumme Krokotiilisaareksi. Tästä on suoraan järven
poikki 15 km Hollolan kirkolle, vaikka tien kautta on yli 30.
Hän on seurannut
Vesijärveä pian 40 vuotta aivan aitiopaikalta. Omasta pihasta, rannan kiveltä,
johon on hakattu tontin ostopäivä, olohuoneen ikkunasta, lastenlasten
leikkipaikalta, veneestä kalastusreissuilla. Nähnyt myrskyt ja jään voiman,
kuunnellut veden loiskintaa - ja lapioinut sinilevää ämpäriin
loppukesästä 1978. Mutta vain sen yhden kerran, sen jälkeen sinilevää ei ole
omassa rannassa ollut.
- Kyllä tämän järven puolesta pitää osaltaan kantaa huolta, puhua
kylillä ja toreilla. Matti Mäyränpää on itse yksi asikkalalaisista
Vesijärvi-kummeista ja haluaa tukea järven hoitoa.
Jos Lahden päässä
tapahtuu jotain erikoista, niin Mäyränpään mukaan Vääksyn rannoilla sen huomaa
vedestä parin vuoden viiveellä. Tämä kesä oli Kajaanselän rannalla kaikin
puolin hieno ja aurinkoinen. Järvi oli tyyni ja vesi kirkasta, mitä nyt kovat
tuulet sitä joskus sekoittivat.
Kajaanselän
pohjoisosa on vesillä liikkujalle hyvin rauhallista seutua, sillä veneiden
reitit kulkevat
pääosin Lahdesta Vääksyn kanavan kautta Päijänteelle. Sopiva lounaistuuli tuo
paikalle ajoittain surffareita.
- Meitä
on täällä parikymmentä ukkoa, jotka tapaavat järvellä ympäri vuoden erilaisten
kalapyydysten äärellä, kertoo Mäyränpää.
Pitkä kokemus auttaa
kalamiestä. Syvänteiden reunalla on tänäkin syksynä piilevää, eikä sellaisiin
kohtiin kannata verkkoja viedä. Kalaa ei tule paljon, mutta riittävästi.
Saaliina on 50 mm:n verkkoihin sopivasti osuvaa siikaa, kuhaa ja lohta. Mäyränpää
pitää myös saalispäiväkirjaa.
- Ja parhaat fileeahvenet, mitä on olemassa,
nousevat kirkasvetiseltä Vesijärven Kajaanselältä!
Tee sinäkin kuten Matti, ja kummita Vesijärveä TÄÄLLÄ.
I love Vesijärvi Facebookissa ja Instagramissa
maanantai 26. lokakuuta 2015
Kummiudesta tuli jatko koulussa tehdylle Vesijärvi-työlle
Jos joku
henkilö Hollolasta sopii ehdottomasti Vesijärvi-kummiksi, hän on Eila
Hämäläinen, jo lopetetun Hollolan lukion kemian ja matematiikan opettaja. Pitkälti
Eilan, ja toki Juha Kedon, ansiota on, että Lahden lukioiden oppilailla on nykyään
valittavana kansainvälinen Vesijärvi-kurssi.
- 1980-luvulla
haimme oppilaiden kanssa Vähä-Tiilijärven syvänteestä vesinäytteitä ja
opettelimme analysoimaan niitä. Aluksi meillä oli apuna Insinööritoimisto Paavo
Ristolan laboratorio ja sittemmin Ramboll Analytics, kertoo Eila.
1990-luvulla
analyysien tekoa harjoiteltiin ensin Vähä-Tiilijärven vesinäytteillä, mutta
varsinainen kurssi pidettiin sitten Vesijärvellä. Oppilaat tutkivat veden värin, sameuden sekä
näkösyvyyden. Lisäksi he määrittivät lämpötilan, happipitoisuuden, pH:n ja
johtokyvyn sekä typpi- ja fosforipitoisuudet. Omia tuloksia verrattiin sitten
laboratorioiden vastaaviin, jotta tiedettiin, menikö oikein.
Eila
Hämäläinen ryhtyi muutama vuosi sitten Vesijärven kummiksi. Vesijärvi on
hänelle hyvin läheinen järvi, ja kun työ koulussa on ohi, kummius on hänelle
luonnollinen jatkumo. Tapa antaa edelleen oma panos Vesijärven hyväksi.
- Onneksi
kunnostustoimenpiteet ovat elvyttäneet Vesijärven pahasti rehevöityneestä 1970-luvun
järvestä. Jotta järven tila säilyisi edelleen hyvänä, toivoisin, että
mahdollisimman moni ottaisi vastuuta ja pitäisi huolta järvestä, kannustaa
Eila.
Lisätietoa Vesijärvi-kummiudesta löydät täältä.
keskiviikko 1. heinäkuuta 2015
Nuoret Säkylän Pyhäjärven puolesta
Kesäkuun ensimmäisellä viikolla Euran nuorisotyön
työviikkoon osallistuneet nuoret olivat tutustumassa Pyhäjärvi-instituuttiin ja
Pyhäjärvi-instituutin töihin. Työviikkoa suunniteltiin yhdessä Euran
nuorisotyön ohjaajan Antti Rantanivan kanssa jo kevään aikana ja vähitellen
työviikon ohjelma rakentui käsittämään Pyhäjärvi-instituutin toiminnan
esittelyä, viestinnän kehittämistä, tutustumista elintarvikkeiden kehitystyöhön
ja vesiensuojelutyöhön.
Työviikkoon osallistujat olivat 14-16 -vuotiaita nuoria ja
pyysimme heitä kirjoittamaan tuntemuksiaan viikosta. Tähän tekstiin onkin
upotettu nuorten näkemyksiä ja kirjoituksia viikon kulusta. Perjantain nuoret
viettivät nuorisotyön järjestämän ohjelman parissa Mansikissa.
”Maanantai: Teoriaa.”
Viikko aloitettiin maanantaina kertomalla
Pyhäjärvi-instituutista ja sen toiminnasta. Kokemus ensimmäisestä päivästä ei
ehkä ollut nuorten mielestä tarpeeksi touhukas, mutta taustat oli hyvä
selvittää ennen kuin viikko saatiin kunnolla alkuun. Iltapäivällä taustatietoja
kerättiin lisää hakemalla etukäteen määritettyjä asiasanoja ja paikallisia
yrityksiä internetistä. Nuoret tutustuivat myös Pyhäjärvi-instituutin
viestintään ja kertoivat kommenttejaan esimerkiksi nettisivujen ulkonäöstä ja
sivuston sisällöstä.
”Tiistai: Olimme
Yläneen kosteikolla. Kosteikolla oli kolme ”pistettä”, joilla teimme hommia
ahkerasti. Vaihdoimme kylttejä, kannoimme puita ja raivasimme suodatinkenttää.
Siellä meni koko päivä.”
Tiistaina nuoret kuljetettiin Pyhäjärven valuma-alueella, Pöytyällä,
sijaitsevalle vesiensuojelukohteelle. Kesäkuun alussa järjestetyssä
Vesistökunnostusverkoston maastopäivässä vierailtiin Imponojan kohteella ja
sitä varten heinittynyttä kohdetta piti siivota näkyviin. Kohteella niitettiin
suodattimen päältä heinää, poistettiin pajukkoa ja päivitettiin kohteen
kylttejä. Aurinko paistoi ja nuoret työskentelivät tehokkaasti.
”Keskiviikko:
Saavuimme Makeistamolle ja siellä odottikin ensimmäinen työtehtävä. Meidän piti
maistaa eri karkkeja ja kertoa mielipiteemme niistä. Pääsimme myös näkemään,
miten kovia karkkeja valmistetaan. Jouduimme kävelemään sateessa takaisin
tuutille ja loppupäivän kirjoitimme exceliin Järvikalaa NAM! -hankkeen
kyselytuloksia järvikalapihvien maistatuksesta Pyhäjärvimessuilta. Alasatakunnasta
kävi toimittaja haastattelemassa meitä viikon kulumisesta.”
Keskiviikkona nuoret tutustuivat paikallisen Makeistamon
toimintaan. Timo Katila kertoi yrityksen perustamisesta, karkkien teosta ja
tuotekehityksestä. Iltapäivällä nuoret kokosivat Pyhäjärvimessuilla
järvikalapihveistä kerättyä palautetta ja jakoivat Pyhäjärven ja Köyliönjärven
hoito- ja käyttösuunnitelmista tehtyä esitemateriaalia lähetettäväksi
yrityksiin.
”Torstai: Siivosimme
Hevossuonrannasta kaikki möhnät pois, jotta asukkaat pääsisivät rantaan uimaan.
Urakan jälkeen menimme instituutille kirjoittamaan blogitekstiä ja tekemään
asioita PYHÄJÄRVEN PUOLESTA.”
Torstaina nuoret ahkeroivat Hevossuonrannassa Pyhäjärven
puolesta. Aamupäivän reippaalla työskentelyllä saimme siivottua koko rantaviivan
rantaan ajautuneesta kasvimassasta ja risuista. Iltapäivällä jatkettiin vielä
edellisen päivän postituksia ja keskityttiin viestintään.
Kaiken kaikkiaan viikko oli meille erittäin hyödyllinen ja
kokonaisuus oli erinomainen. Varsinkin ulkona tapahtunut siivous- ja raivaustyö
tiistaina ja torstaina onnistui upeasti ja uskon, että ne olivat nuortenkin
mielestä parhaimmat päivät. Oma kädenjälki näkyi. Kiitos kaikille
osallistuneille.
(Teksti on osa kuukausittain paikallislehdissä ilmestyvää juttusarjaa "Pyhäjärven puolesta". Koko juttusarja on luettavissa tästä.)
torstai 30. huhtikuuta 2015
Jokainen jäännemassiainen on tärkeä
Mutta mikä kumma on jäännemassiainen? Nimestä voi tulla ensin mieleen
kukkaron pohjalle jäänyt pieni kolikko, mutta siitähän ei nyt ole ollenkaan
kysymys. Tässä ollaan taas vesiensuojelun jännän äärellä.
Vilkaisu Luontoporttiin kertoo, että jäännemassiainen (Mysis relicta) on kellanvihreän
tai -ruskean läpikuultava äyriäinen, kooltaan jotakin reilun sentin ja kahden
ja puolen sentin väliltä. Naaraat ovat isompia kuin koiraat, ainakin
fyysisesti, henkisestä puolesta lähde ei kerro. Öisin pohjasta pintaan syömään
nousevien massiaisten lempiruokaa on eläinplankton, mutta sen puutteessa
kasviplankton ja kaikenlainen kuollut kasvi- ja eläinaineskin kelpaavat.
Aikuiset popsivat mielellään vesikirppuja. Itse ne ovat arvokasta kalanruokaa.
Vaan miksi ne ovat juuri nyt niin hykerryttäviä? Selitys löytyy vastikään
julkaistuista Hiidenveden sulkasääskitutkimuksen tuloksista viime kesältä. Näytteistä
arvioitiin myös jäännemassiaisen ja valkokatkan esiintymistä. Molemmat lajit
vaativat viileää ja hapekasta vettä. Tulosten perusteella tutkija Tommi Malinen
Helsingin yliopistolta kertoo LUVY:n tiedotteessa: ”Hiidenveden syvänteen
happitilanne näyttäisi olevan vähitellen kohentumassa, mikä suosii näitä hapekasta
vettä vaativia lajeja.”
Mikä voisikaan olla parempi syy tutustua lähemmin jäännemassiaiseen? Ja
massiaisen kannustus sopii hyvin myös Vappu-tunnelmaan, käsiä vaan rytmikkäästi
yhteen ja kaikki yhteen ääneen: MAS-SI-AI-NEN, MAS-SI-AI-NEN…! Aivan massiaista Vappua kaikille :-)
Lisätietoja Hiidenveden sulkasääskitutkimuksesta: www.luvy.fi
Kuva: Luontoportti
tiistai 7. huhtikuuta 2015
Kirje Äiti Meritaimenelta
Saimme maaliskuussa kalapostia, ainutkertaisen
avunpyynnön erittäin uhanalaiselta meritaimenelta. Kirjeessään Äiti Meritaimen
pyytää apua unelmansa toteuttamiseen. Näin hän kirjoittaa:
”Minun unelmani on päästä nousemaan ylös kotijokeani, kisailla koskissa, tuntea hapekas virtavesi kiduksissani ja kutusoraikon kutittelu vatsanahassani. Kuitenkin jo sukupolvien ajan olen hakannut päätäni voimalaitospatoon, joka tukkii tieni. En pääse siitä läpi, ali, yli enkä ympäri. Minulla on ikävä kotiin. Tiedän, että olen kala ilman pankkitiliä ja eväni ovat sidotut. Siinä. mitä hyväkseni voidaan ihmisten konstein tehdä, rakentaa kalateitä, kunnostaa koskia, säädellä kalastusta ja tehostaa vesiensuojelua, tarvitsen sinun apuasi."
Äänestämään pääset alla olevasta linkistä ja oikea kohde
löytyy selaamalla listaa alaspäin ja valitsemalla äänestyskohteeksi
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry.
Äänestyslinkki: https://www.s-kanava.fi/uutinen/mita-haluat-sson-tukevan-aanesta-ja-osallistu/1697614_11310
”Minun unelmani on päästä nousemaan ylös kotijokeani, kisailla koskissa, tuntea hapekas virtavesi kiduksissani ja kutusoraikon kutittelu vatsanahassani. Kuitenkin jo sukupolvien ajan olen hakannut päätäni voimalaitospatoon, joka tukkii tieni. En pääse siitä läpi, ali, yli enkä ympäri. Minulla on ikävä kotiin. Tiedän, että olen kala ilman pankkitiliä ja eväni ovat sidotut. Siinä. mitä hyväkseni voidaan ihmisten konstein tehdä, rakentaa kalateitä, kunnostaa koskia, säädellä kalastusta ja tehostaa vesiensuojelua, tarvitsen sinun apuasi."
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on mukana Suur-Seudun
Osuuskaupan eli SSO:n äänestyskisassa vuosilahjoituksen saajaksi. Jaossa on
yhteensä 50 000 euroa. Tavoitteenamme on saada rahoitusta kalateiden
rakentamiselle Mustionjoen voimalaitospatoihin ja näin auttaa Äiti Meritaimenta
ja palauttaa lohikalat koko Karjaanjoen vesistöön.
Kutsumme teidät kaikki äänestämään lohikalat Karjaanjokeen!
Taimenen vapautus! Kuva:LUVY |
Äänestyskohde: Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
maanantai 30. maaliskuuta 2015
Bongasin kalan!
Tässä
päivänä muutamana halusin sukeltaa syvemmälle öiseen järveen ja avasin Bongaa
kala-sivuston. Ruutu, hiiri ja näppis antoivat käteeni taskulampun ja silmieni
eteen pimeää. Aikani yritettyäni opin suuntaamaan taskulampun niin, että ehdin
nähdä vilahduksen kalasta ja pääsin arvaamaan, ja välillä toki tietämäänkin,
mistä lajista on kysymys. Oli pakko pelata vähän lisää ja vieläkin vähän. Ja
sitten vauhtiin päästyäni avasin uuden pelin. Mitä kala syö -pelissä kävi
kuitenkin aika pian köpelösti, keskityin liiaksi oman ruokani etsimiseen ja eikä
aikaakaan, niin - hauki vei. Ei ollut sisua yrittää heti uudelleen, mutta
täältä tullaan hei hoi hauki, kunhan ensin perehdyn kalat ja vesistökunnostus -osion tietoihin.
Länsi-Uudenmaan
vesi ja ympäristö ry:n maaliskuussa julkaisema Bongaa kala! on vapaasti
saatavilla verkossa osoitteessa www.bongaakala.fi
ja se sisältää kaksi
peliä. Yösukellus -pelissä tunnistetaan kaloja lampun valossa. Öinen
vedenalainen maisema tuo peliin lisäjännittävyyttä. Tunnistettavana on 20
suomalaista järvikalaa. Mitä kala syö? -pelinavulla tutustutaan kalojen
ravinnon käyttöön. Vihtiläisen lukion oppilaat ovat kiitelleet sivujen hienoa
ulkonäköä sekä pelillisyyttä. Bongaa Kala -sivusto kehitettiin osana Järvi Hoi
2012–2014 -hanketta.
tiistai 24. helmikuuta 2015
Ulos luokasta!
Me Vesijärvisäätiöllä olemme vaihtaneet tänä talvena useammankin
kerran opettajien ja LUMA-verkoston jäsenten kanssa ajatuksia siitä, millä konseptilla
eri-ikäisiä lapsia ja nuoria saataisiin kiinnostumaan vesistöistä ja niiden tilasta.
Toivottiin toimintaa ja kenttätyötä
-Ideoimme talviniittotyöpajaa ja kasvien keruuseen liittyvää työpajaa, jossa lopuksi oppilaat voisivat siirtää työnsä tulokset nettiin. Haasteita riittää: miten päästä järvelle tai rannalle ja takaisin oppitunnin aikana ja ehtiä tehdäkin jotain? Kuka maksaa matkat? Nyt ei voi toteuttaa, sillä Vesi ekosysteemissä -aihe oli syksyllä. Niittoa tehdään vaarallisin työkaluin (viikate!) ja konein (bobcat ja leikkuri).
Toivottiin toimintaa ja kenttätyötä
-Ideoimme talviniittotyöpajaa ja kasvien keruuseen liittyvää työpajaa, jossa lopuksi oppilaat voisivat siirtää työnsä tulokset nettiin. Haasteita riittää: miten päästä järvelle tai rannalle ja takaisin oppitunnin aikana ja ehtiä tehdäkin jotain? Kuka maksaa matkat? Nyt ei voi toteuttaa, sillä Vesi ekosysteemissä -aihe oli syksyllä. Niittoa tehdään vaarallisin työkaluin (viikate!) ja konein (bobcat ja leikkuri).
Toivottiin jatkuvuutta
- Ylemmillä luokilla esimerkiksi rehevöityminen käsitellään oppitunneilla. Yksi reissu katsomaan ja kuvaamaan talviniittoa tuntuu aika pieneltä lisältä, vaikka JärviWikiin laittaisi. Veden laadun seurantaa tai monta retkeä.
- Ylemmillä luokilla esimerkiksi rehevöityminen käsitellään oppitunneilla. Yksi reissu katsomaan ja kuvaamaan talviniittoa tuntuu aika pieneltä lisältä, vaikka JärviWikiin laittaisi. Veden laadun seurantaa tai monta retkeä.
Me toivomme innostuneita opettajia:)
- Ehkäpä jatkossa pyydämme kouluilta ja päiväkodeilta ehdotuksia vesistö-teeman toteuttamiseksi ja saamme sitä kautta uutta sykettä toimintaan?
- Ehkäpä jatkossa pyydämme kouluilta ja päiväkodeilta ehdotuksia vesistö-teeman toteuttamiseksi ja saamme sitä kautta uutta sykettä toimintaan?
maanantai 2. helmikuuta 2015
Tilannetietoa ja kehittämisideoita Narvijärvestä - asukastyöpaja torstaina 26.2.
Yhteisillä vesillä -hanke, Narvijärven suojeluyhdistys ja Pyhäjärvi-instituutti järjestävät kaikille avoimen Narvijärvi-aiheisen työpajan Lapissa (Satakunnassa) torstaina 26.2.2015 klo 17-20.
Tilaisuudessa tutustutaan järvisysteemin toimintaan, käydään läpi Narvijärven vedenlaatutilannetta ja pohditaan mahdollisuuksia ja uusia ideoita järven tilan ylläpitämiseksi. Puheiden lomassa kahvit ja sämpylätarjoilu.
Työpaja pidetään Lapin Osuuspankilla, osoite Meijerintie 2, Lappi.
Tilaisuuden ohjelma:
Lisätietoa: Tero Forsman (tero.forsman[(at)]pji.fi), p.044 034 4050
Taustatietoa Narvijärvestä ja muista Satakunnan järvistä löytyy Järviwikistä.
Tilaisuudessa tutustutaan järvisysteemin toimintaan, käydään läpi Narvijärven vedenlaatutilannetta ja pohditaan mahdollisuuksia ja uusia ideoita järven tilan ylläpitämiseksi. Puheiden lomassa kahvit ja sämpylätarjoilu.
Työpaja pidetään Lapin Osuuspankilla, osoite Meijerintie 2, Lappi.
Tilaisuuden ohjelma:
- Järvisysteemin toiminta ja Narvijärven vedenlaatu (Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti)
- Tietoa Narvijärven säännöstelystä (Rauli Antola, Narvijärven suojeluyhdistys ry.)
- Vesistöhankkeiden rahoitusmahdollisuuksia (Tuuli Jansson, Ravakka ry.)
- Narvijärven mahdollisuudet ja uudet ideat järven tilan ylläpitämiseksi (sana vapaa)
Lisätietoa: Tero Forsman (tero.forsman[(at)]pji.fi), p.044 034 4050
Taustatietoa Narvijärvestä ja muista Satakunnan järvistä löytyy Järviwikistä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)