keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Mitä Pyhäjärven valuma-alueella tapahtuu?

Pyhäjärven valuma-alueella toteutettuja vesiensuojelutoimenpiteitä, kuten laskeutusaltaita, kosteikkoja ja suodattimia, esittelevään karttasovellukseen pääsee tutustumaan tästä linkistä: http://pyhajarvensuojelu.net/valuma-aluetyo/ Linkki karttasovellukseen löytyy myös Pyhäjärven suojeluohjelman nettisivujen etusivulta oikeasta reunasta tai ylävalikosta ”Valuma-aluetyö”. Karttasovellus on suunniteltu ja toteutettu jo päättyneessä Yhteisillä vesillä -hankkeessa. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli tuoda olemassa olevaa tietoa esille ymmärrettävässä muodossa. Lisää hankkeesta voit lukea Pyhäjärvi-instituutin sivuilta tästä.



Karttasovelluksessa vasemmalla näkyvät selitteet, mikä karttasymboli vastaa mitäkin toimenpidetyyppiä. Kartalla näkyviä kohteita voi itse poistaa näkyvistä ja laittaa takaisin näkyvin kohdissa ”Toimenpiteet kartalle/pois” ja ”Karttatasojen valinta”. Jälkimmäisenä mainitussa voi myös vaihtaa taustakarttaa. Vasemmassa laidassa kohdassa ”Toimenpidetyyppien kuvaukset” on lyhyesti selitettynä, mitä kukin toimenpidetyyppi tarkoittaa.

Klikkaamalla kartalla jotakin kohdetta oikealla olevaan palkkiin avautuu lisätietoja kyseisestä kohteesta. Vastaavasti ”Hae kohde” -valikosta voi valita nimen perusteella jonkin kohteen, jolloin kyseisen kohteen symboli kartalla aktivoituu kertoen missä se sijaitsee. Samalla oikeaan palkkiin avautuu myös lisätietoja kohteesta. Lisätietoihin on tarkoitus vielä laittaa kuvia kohteista ja muutenkin tietoja päivitetään tarpeen mukaan.

Karttasovellusta tarkasteltaessa on hyvä muistaa, että se ei sisällä kaikkia Pyhäjärven valuma-alueella toteutettuja vesiensuojelutoimenpiteitä.

Käykäähän tutustumassa ja kommentoikaa alle mitä mieltä olitte! Mahdollisia epäkohtia ja lisäystarpeita koskevat kommentit otetaan mieluusti vastaan.

Jutun on kirjoittanut Pyhäjärvi-instituutin asiantuntija Elisa Mikkilä. Juttu on julkaistu alunperin Pyhäjärvi-instituutin blogissa "Puhdas vesi, paremmat evä(ä)t"

tiistai 3. marraskuuta 2015

Aarteenetsintää



Pitkään jatkunut syksy ja kauniit syysilmat houkuttelevat ulos. Some, pelit ja tv-ohjelmat tuntuvat kuitenkin monta kertaa vievän voiton ulkoilusta. Tekosyitä on helppo keksiä: on pimeää, kellojakin siirrettiin talviaikaan, kylmä, väsyttää – huomenna sitten.

Luonnossa liikkumisen terveyttä edistävistä vaikutuksista on puhuttu tiedotusvälineissä viime aikoina runsaasti ja tästäkin syystä tulisi painua pihalle ja heittää ne älykännykät eteisen pöydälle. Vai tulisiko? Ehkä teknologian ja ulkoilun voi yhdistää? Kerroin omasta geokätköilyn aloittamisestani Pyhäjärvi-instituutin blogissa: Puhdas vesi,paremmat evä(ä)t!

Moni luonnossa liikkuja on löytänyt geokätköilyn kautta tuttuja paikkoja uudesta näkökulmasta. Kätköstä tehdystä kuvauksesta oppii usein jotain uutta ja tutun lenkkipolun ympäristö alkaa näyttää erilaiselta. Toisaalta moni on löytänyt geokätköilyn kautta ulkoilun riemun. Ulkoilu ei ole enää päämäärätöntä ulkona laahustamista, vaan ulkoiluun saa tekemisen meininkiä ja kohteen.


Suomessa aktiivisia kätköjä on yli 35 500. Kätköilyä voikin harrastaa missä päin maailmaa vain – no Siperiassa on vähän vähemmän kätköjä, mutta Etelämantereeltakin niitä löytyy. Maailmassa kätköjä on yli 2,7 miljoonaa.   

Geokätköilystä voi opiskella lisää sivulta www.geocaching.com.

Pyhäjärvi-instituutti on toteuttanut kolme vesiensuojelukätköä. Ne löytyvät vuonna 2012 tehtyjen luontopolkujen yhteydestä Eurasta, Säkylästä ja Yläneeltä. Geokätköillä jaamme tietoa Natura 2000 -alueista, paikallisesta historiasta ja vesiensuojelusta.

maanantai 2. marraskuuta 2015

Sielunmaisemana Vesijärvi


Matti Mäyränpää seisoo Vesijärven rannalla aivan Vääksyn keskustan tuntumassa. Mies tuntee Vesijärven.

Tuolla on Maijansaari, tuota kutsumme Krokotiilisaareksi. Tästä on suoraan järven poikki 15 km Hollolan kirkolle, vaikka tien kautta on yli 30.

Hän on seurannut Vesijärveä pian 40 vuotta aivan aitiopaikalta. Omasta pihasta, rannan kiveltä, johon on hakattu tontin ostopäivä, olohuoneen ikkunasta, lastenlasten leikkipaikalta, veneestä kalastusreissuilla. Nähnyt myrskyt ja jään voiman, kuunnellut veden loiskintaa - ja lapioinut sinilevää ämpäriin loppukesästä 1978. Mutta vain sen yhden kerran, sen jälkeen sinilevää ei ole omassa rannassa ollut.

 Kyllä tämän järven puolesta pitää osaltaan kantaa huolta, puhua kylillä ja toreilla. Matti Mäyränpää on itse yksi asikkalalaisista Vesijärvi-kummeista ja haluaa tukea järven hoitoa.

Jos Lahden päässä tapahtuu jotain erikoista, niin Mäyränpään mukaan Vääksyn rannoilla sen huomaa vedestä parin vuoden viiveellä. Tämä kesä oli Kajaanselän rannalla kaikin puolin hieno ja aurinkoinen. Järvi oli tyyni ja vesi kirkasta, mitä nyt kovat tuulet sitä joskus sekoittivat.

Kajaanselän pohjoisosa on vesillä liikkujalle hyvin rauhallista seutua, sillä veneiden reitit kulkevat pääosin Lahdesta Vääksyn kanavan kautta Päijänteelle. Sopiva lounaistuuli tuo paikalle ajoittain surffareita.

Meitä on täällä parikymmentä ukkoa, jotka tapaavat järvellä ympäri vuoden erilaisten kalapyydysten äärellä, kertoo Mäyränpää.

Pitkä kokemus auttaa kalamiestä. Syvänteiden reunalla on tänäkin syksynä piilevää, eikä sellaisiin kohtiin kannata verkkoja viedä. Kalaa ei tule paljon, mutta riittävästi. Saaliina on 50 mm:n verkkoihin sopivasti osuvaa siikaa, kuhaa ja lohta. Mäyränpää pitää myös saalispäiväkirjaa.

 Ja parhaat fileeahvenet, mitä on olemassa, nousevat kirkasvetiseltä Vesijärven Kajaanselältä!


Tee sinäkin kuten Matti, ja kummita Vesijärveä TÄÄLLÄ. 

I love Vesijärvi Facebookissa ja Instagramissa