10 kysymystä kosteikoista
Hiidenveden kunnostus -hankkeessa perustetaan vuosittain
kosteikkoja ja laskeutusaltaita Hiidenveden valuma-alueelle. Kosteikkojen
tavoitteena on suodattaa vedestä kiintoainesta sekä siihen sitoutuneita
ravinteita, ja näin ehkäistä Hiidenveden ja muiden valuma-alueen vesistöjen
rehevöitymistä. Hiidenveden kunnostus -hanke vastasi kymmeneen yleiseen
kysymykseen kosteikon toiminnasta ja perustamisprosessista.
1. Mikä on kosteikko?
Kosteikko on maaston painanteessa tai notkossa, usein ojan,
puron tai muun vesistön rantavyöhykkeessä oleva, vesikasvillisuuden ja
avovesialueiden mosaiikista muodostuva allas. Kosteikko pysyy veden peittämänä
myös kuivan kauden aikana. Kosteikko voi olla luontainen (mm. rantaruohikot,
suot) tai rakennettu (vesiensuojelukosteikko, monivaikutteinen kosteikko,
riistakosteikko).
2. Miten kosteikot puhdistavat vettä?
Kosteikko kerää vedet omalta valuma-alueeltaan. Se toimii
vedenpuhdistamon tavoin suodattamalla rehevöitymistä aiheuttavaa kiintoainesta
ja siihen sitoutuneita ravinteita. Kosteikkoaltaassa veden virtaus hidastuu,
jolloin veden sameaksi tekevä kiintoaines ja siihen sitoutuneet ravinteet
laskeutuvat kosteikon pohjalle ja sedimentoituvat. Mitä pidempi on veden
viipymä kosteikossa, sitä tehokkaampi on kosteikon puhdistustulos. Kosteikon
vedenviipymä on sitä pidempi, mitä suurempi kosteikko on suhteessa
valuma-alueensa kokoon.
Vesikasvillisuus tehostaa kosteikon toimintaa monella tapaa.
Fosforin sitoutuminen kosteikon sedimenttiin vaatii hapelliset olosuhteet,
joiden ylläpitämistä kasvien juuret edistävät. Vesikasvillisuus edistää
kiintoaineksen ja siihen sitoutuneiden ravinteiden sedimentoitumista kahdella
tapaa. Se hidastaa virtausta mekaanisesti varsien ja lehtien avulla, mikä
edistää kiintoaineksen vajoamista pohjalle. Kasvillisuus myös kasaa hienointa
kiintoainesta, kuten savipartikkeleita, isommiksi hipuiksi, jotka painavampina
laskeutuvat kosteikon pohjalle. Kasvit sitovat liukoisia ravinteita käyttämällä
niitä kasvuun. Kasvillisuus levittäytyy parhaiten noin 30 cm syville alueille,
joten kosteikkoa ei kannata suunnitella alku- ja loppusyvänteitä lukuun
ottamatta liian syväksi.
3. Mitä muita hyötyjä kosteikot tuottavat?
Kosteikot tuottavat monia muitakin hyötyjä rehevöitymisen
ehkäisyn lisäksi. Kosteikot ovat mitä monimuotoisimpia elinympäristöjä, jotka
tarjoavat suojaa, ravintoa ja lisääntymispaikkoja hyönteisille, kaloille ja
riistaeläimille. Monet uhanalaiset lajit viihtyvät kosteikoissa. Luonnon
monimuotoisuus ja lajirikkaus ovatkin yksi oleellinen syys perustaa
kosteikkoja. Kosteikot vaikuttavat myönteisesti myös maisemaan ja voivat omalta
osaltaan nostaa maan arvoa. Maanviljelijät hyötyvät kosteikoista, sillä ne
helpottavat peltomaiden tulvia ja toimivat varavedenlähteinä.
4. Minne kosteikko kannattaa perustaa?
Paras paikka kosteikon sijainnille on luontaisesti vettyvä
painanne ja erityisesti aiemmin kuivatettu kosteikko. Usein tällaiset alueet
ovat joutomaata. Hiidenveden kunnostus -hankkeessa on laadittu koko
valuma-alueen kattava kosteikkojen yleissuunnitelma, johon on merkitty
potentiaalisimmat kosteikkojen perustamispaikat.
Kosteikon perustamista rajaavia tekijöitä ovat esimerkiksi
tiet, salaojat, kaivot ja peltojen kuivatusjärjestelmät, jotka voivat estä
kosteikon perustamistyöt riittävässä laajuudessa. Kosteikkosuunnitelman
laatiminen alkaakin mahdollisten perustamista estävien tekijöiden
kartoituksella.
Kosteikolle voi hakea hoitotukea seuraavien ehtojen
täyttyessä:
- kosteikon rakentaminen riittävän suureksi; vähintään 0,5 % valuma-alueen pinta-alasta
- kosteikkoon valuvat vedet ovat tarpeeksi kuormittuneita; ainakin 10 % valuma-alueesta tulisi olla peltomaata
Kustannustehokkaimpia paikkoja kosteikkojen perustamiselle
ovat voimakkaan ravinnekuormituksen alueet.
5. Mitä lupia tarvitaan kosteikon perustamiseen?
Kosteikon perustamiseen tarvitaan kaikkien maanomistajien
suostumus. Kosteikkosuunnitelma tulisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa
hyväksyttää kunnan tai ELY-keskuksen viranomaisilla ja varmistaa mahdollisten
lupien tarve. Vesilaki rajoittaa kosteikon perustamista vesistöön tai
luonnontilaiseen uomaan, ja suojelualueilla kosteikon perustamista säätelee
luonnonsuojelulaki. Ilmoitus vesirakennustyöstä kannattaa tehdä kunnalle ja
alueelliselle ympäristöviranomaisille pienissäkin vesistökunnostuksissa. Myös
naapureiden ja muiden kosteikon vaikutusalueella sijaitsevien kanssa on hyvä
keskustella kosteikon perustamisesta.
6. Mistä hakea rahoitusta kosteikon perustamiseen?
Maanomistajat, rekisteröidyt yhdistykset ja
vesioikeudelliset yhdistykset voivat hakea ei-tuotannollista investointitukea
kosteikon perustamiseen ELY-keskukselta. Tukisummat ovat enintään 11 669 euroa
hehtaarilta ja pienemmille (0,3-0,5 ha) kohteille enintään 3225 euroa
kokonaiskorvauksena. Haku järjestetään kerran vuodessa, ja hakuaika päättyy
kesän alussa. Lisätietoja löytyy Maaseutuviraston sivuilta (http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/ei-tuotannolliset-investoinnit/Sivut/default.aspx).
Hiidenveden kunnostus -hankkeessa perustetaan kosteikkoja
Hiidenveden valuma-alueelle. Hanke vastaa kosteikon suunnittelusta,
urakoitsijoiden kilpailutuksesta, luvista ja rakennuskuluista. Maanomistajat
voivat mahdollisuuksien mukaan osallistua muihin työvaiheisiin, esimerkiksi
läjitykseen ja maanajoon.
7. Minkälainen kalusto tarvitaan kosteikon rakennustöihin?
Pienikokoisen kosteikon rakennustöihin riittää perinteinen
kaivinkone. Jos taas ollaan perustamassa suurempaa kohdetta, tai kohde
sijaitsee erityisen vettyneellä maalla, voi tulla tarve pitkäpuomiselle
kaivinkoneelle tai ponttooneilla kelluvalle kaivurille. Urakoitsijalla olisi
hyvä olla mittaamiseen ja korkeuserojen selvittämiseen tarkoitettuja välineitä kuten
laser- tai vaaituslaitteita.
Kosteikon voi rakentaa patoamalla tai kaivamalla. Mitä
enemmän rakentamiseen sisältyy kaivutyötä, sen hintavammaksi kosteikko tulee.
Kaivumassoilla voidaan korottaa tulvista kärsiviä peltoalueita. Läjityspaikan
olisi hyvä sijaita kosteikon lähellä kuljetuskustannusten minimoimiseksi.
8. Miten kosteikon vaikuttavuutta voi seurata?
Kosteikon toimivuuden seuraaminen perustuu
vedenlaatumittauksiin altaaseen saapuvasta ja altaasta lähtevästä vedestä.
Tarkkaa tietoa saadaan, kun mittauksia otetaan useamman kerran päivässä vuoden
ympäri. Tällöin voidaan selvittää kosteikon toimivuus kevät- ja syystulvien
aikaan, sillä ne ovat merkittävimpiä aikoja vesistökuormituksen kannalta.
Tarkka vaikuttavuusseuranta vaatiikin hintavaa kalustoa ja mittausdatan
analysointiosaamista.
Myös maanomistajat voivat seurata kosteikkojensa
vaikuttavuutta, esimerkiksi:
- Tarkkailemalla tulevan veden ja lähtevän veden väriä; jos lähtevä vesi on kirkkaampaa, kosteikko toimii hyvin!
- Mittaamalla kosteikon syvyyttä vuosittain samasta kohtaa; jos kosteikko mataloituu, kiintoainesta on laskeutunut kosteikon pohjaan, kuten on tavoiteltukin. Sedimenttiä kertyy useimmiten joitakin senttimetrejä vuodessa.
- Tarkkailemalla kasvillisuutta ja siinä tapahtuvia muutoksia esimerkiksi valokuvaamalla kosteikko vuosittain heinäkuussa; kasvillisuus tehostaa monilla tavoin kosteikon toimintaa
9. Miten kosteikkoa tulee hoitaa?
Kasvillisuuden niitto loppukesästä voi olla myönteistä tehon
kannalta. Pienemmissä kosteikkokohteissa niiton voi tehdä rannalta käsin tai
altaassa kahlaamalla. Suuremmissa kohteissa niittokoneella saavutetaan
tehokkain lopputulos. Niitto toimii erityisen hyvin ilmaversoisiin
vesikasveihin, kuten järviruokoon, isosorsimoon ja järvikaislaan. Ruovikkoa
kannattaa niittää jään päältä talvella, jos kasvillisuus on runsasta.
Tällaisesta niitosta on hyötyä, kun orgaanisen massan määrä kosteikossa
vähenee.
Niittojäte tulee aina kerätä pois kosteikosta, sitä voi
hyödyntää mm. maanparannusaineena. Kosteikkokasvillisuutta ei tule poistaa
juurineen, koska juuriston hapettama sedimentti sitoo tehokkaammin ravinteita.
Vuosien saatossa kosteikkoon saattaa kertyä kiintoainesta
niin paljon, että allas alkaa täyttyä. Silloin kosteikko lakkaa olemasta
tehokas kiintoaineen ja ravinteiden pidättäjä, kun vesi virtaa sen läpi
uomassaan. Kiintoaineksen tyhjentäminen etenkin laskeutussyvänteestä kaivurilla
tai imuruoppauksella on kustannustehokas tapa huoltaa kosteikkoa. Kun kosteikon
tilavuus suhteessa valuma-alueeseen on suuri, voi kosteikon täyttymiseen kulua
vuosikymmeniä, ja siten tyhjennystarve on pieni.
10. Minkälaisia kosteikkoja on perustettu Hiidenveden kunnostus -hankkeessa?
Hiidenveden kunnostus -hankkeissa on perustettu noin 100
kosteikkoa ja laskeutusallasta 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Kosteikoilla
tarkoitetaan laajempia kohteita, joista löytyy monimuotoista kasvillisuutta ja
virtausolosuhteita, ja veden viipymä on merkittävä. Laskeutusaltaat ovat taas
pienempiä ja yksinkertaisempia kohteita, altaita ja allasketjuja, joilla
pyritään ensisijaisesti laskeuttamaan kiintoaineista sedimentiksi. Kohteita on
perustettu kaikkiin valuma-alueen kuntiin. Hankkeessa on tehty kartoitustyötä,
joissa on seurattu kosteikkojen ominaisuuksia, ja avustettu maanomistajia
täyttyneiden kosteikkojen tyhjennyksessä.
Lisätietoja: www.hiidenvesi.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti