perjantai 22. huhtikuuta 2016

10 kysymystä kosteikoista

Hiidenveden kunnostus -hankkeessa perustetaan vuosittain kosteikkoja ja laskeutusaltaita Hiidenveden valuma-alueelle. Kosteikkojen tavoitteena on suodattaa vedestä kiintoainesta sekä siihen sitoutuneita ravinteita, ja näin ehkäistä Hiidenveden ja muiden valuma-alueen vesistöjen rehevöitymistä. Hiidenveden kunnostus -hanke vastasi kymmeneen yleiseen kysymykseen kosteikon toiminnasta ja perustamisprosessista.


1. Mikä on kosteikko?

Kosteikko on maaston painanteessa tai notkossa, usein ojan, puron tai muun vesistön rantavyöhykkeessä oleva, vesikasvillisuuden ja avovesialueiden mosaiikista muodostuva allas. Kosteikko pysyy veden peittämänä myös kuivan kauden aikana. Kosteikko voi olla luontainen (mm. rantaruohikot, suot) tai rakennettu (vesiensuojelukosteikko, monivaikutteinen kosteikko, riistakosteikko).


2. Miten kosteikot puhdistavat vettä?

Kosteikko kerää vedet omalta valuma-alueeltaan. Se toimii vedenpuhdistamon tavoin suodattamalla rehevöitymistä aiheuttavaa kiintoainesta ja siihen sitoutuneita ravinteita. Kosteikkoaltaassa veden virtaus hidastuu, jolloin veden sameaksi tekevä kiintoaines ja siihen sitoutuneet ravinteet laskeutuvat kosteikon pohjalle ja sedimentoituvat. Mitä pidempi on veden viipymä kosteikossa, sitä tehokkaampi on kosteikon puhdistustulos. Kosteikon vedenviipymä on sitä pidempi, mitä suurempi kosteikko on suhteessa valuma-alueensa kokoon.

Vesikasvillisuus tehostaa kosteikon toimintaa monella tapaa. Fosforin sitoutuminen kosteikon sedimenttiin vaatii hapelliset olosuhteet, joiden ylläpitämistä kasvien juuret edistävät. Vesikasvillisuus edistää kiintoaineksen ja siihen sitoutuneiden ravinteiden sedimentoitumista kahdella tapaa. Se hidastaa virtausta mekaanisesti varsien ja lehtien avulla, mikä edistää kiintoaineksen vajoamista pohjalle. Kasvillisuus myös kasaa hienointa kiintoainesta, kuten savipartikkeleita, isommiksi hipuiksi, jotka painavampina laskeutuvat kosteikon pohjalle. Kasvit sitovat liukoisia ravinteita käyttämällä niitä kasvuun. Kasvillisuus levittäytyy parhaiten noin 30 cm syville alueille, joten kosteikkoa ei kannata suunnitella alku- ja loppusyvänteitä lukuun ottamatta liian syväksi.


3. Mitä muita hyötyjä kosteikot tuottavat?

Kosteikot tuottavat monia muitakin hyötyjä rehevöitymisen ehkäisyn lisäksi. Kosteikot ovat mitä monimuotoisimpia elinympäristöjä, jotka tarjoavat suojaa, ravintoa ja lisääntymispaikkoja hyönteisille, kaloille ja riistaeläimille. Monet uhanalaiset lajit viihtyvät kosteikoissa. Luonnon monimuotoisuus ja lajirikkaus ovatkin yksi oleellinen syys perustaa kosteikkoja. Kosteikot vaikuttavat myönteisesti myös maisemaan ja voivat omalta osaltaan nostaa maan arvoa. Maanviljelijät hyötyvät kosteikoista, sillä ne helpottavat peltomaiden tulvia ja toimivat varavedenlähteinä.


4. Minne kosteikko kannattaa perustaa?

Paras paikka kosteikon sijainnille on luontaisesti vettyvä painanne ja erityisesti aiemmin kuivatettu kosteikko. Usein tällaiset alueet ovat joutomaata. Hiidenveden kunnostus -hankkeessa on laadittu koko valuma-alueen kattava kosteikkojen yleissuunnitelma, johon on merkitty potentiaalisimmat kosteikkojen perustamispaikat.

Kosteikon perustamista rajaavia tekijöitä ovat esimerkiksi tiet, salaojat, kaivot ja peltojen kuivatusjärjestelmät, jotka voivat estä kosteikon perustamistyöt riittävässä laajuudessa. Kosteikkosuunnitelman laatiminen alkaakin mahdollisten perustamista estävien tekijöiden kartoituksella.
Kosteikolle voi hakea hoitotukea seuraavien ehtojen täyttyessä:
  • kosteikon rakentaminen riittävän suureksi; vähintään 0,5 % valuma-alueen pinta-alasta 
  •  kosteikkoon valuvat vedet ovat tarpeeksi kuormittuneita; ainakin 10 % valuma-alueesta tulisi olla peltomaata

Kustannustehokkaimpia paikkoja kosteikkojen perustamiselle ovat voimakkaan ravinnekuormituksen alueet.


5. Mitä lupia tarvitaan kosteikon perustamiseen?

Kosteikon perustamiseen tarvitaan kaikkien maanomistajien suostumus. Kosteikkosuunnitelma tulisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hyväksyttää kunnan tai ELY-keskuksen viranomaisilla ja varmistaa mahdollisten lupien tarve. Vesilaki rajoittaa kosteikon perustamista vesistöön tai luonnontilaiseen uomaan, ja suojelualueilla kosteikon perustamista säätelee luonnonsuojelulaki. Ilmoitus vesirakennustyöstä kannattaa tehdä kunnalle ja alueelliselle ympäristöviranomaisille pienissäkin vesistökunnostuksissa. Myös naapureiden ja muiden kosteikon vaikutusalueella sijaitsevien kanssa on hyvä keskustella kosteikon perustamisesta.


6. Mistä hakea rahoitusta kosteikon perustamiseen?

Maanomistajat, rekisteröidyt yhdistykset ja vesioikeudelliset yhdistykset voivat hakea ei-tuotannollista investointitukea kosteikon perustamiseen ELY-keskukselta. Tukisummat ovat enintään 11 669 euroa hehtaarilta ja pienemmille (0,3-0,5 ha) kohteille enintään 3225 euroa kokonaiskorvauksena. Haku järjestetään kerran vuodessa, ja hakuaika päättyy kesän alussa. Lisätietoja löytyy Maaseutuviraston sivuilta (http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/ei-tuotannolliset-investoinnit/Sivut/default.aspx).  

Hiidenveden kunnostus -hankkeessa perustetaan kosteikkoja Hiidenveden valuma-alueelle. Hanke vastaa kosteikon suunnittelusta, urakoitsijoiden kilpailutuksesta, luvista ja rakennuskuluista. Maanomistajat voivat mahdollisuuksien mukaan osallistua muihin työvaiheisiin, esimerkiksi läjitykseen ja maanajoon.


7. Minkälainen kalusto tarvitaan kosteikon rakennustöihin?

Pienikokoisen kosteikon rakennustöihin riittää perinteinen kaivinkone. Jos taas ollaan perustamassa suurempaa kohdetta, tai kohde sijaitsee erityisen vettyneellä maalla, voi tulla tarve pitkäpuomiselle kaivinkoneelle tai ponttooneilla kelluvalle kaivurille. Urakoitsijalla olisi hyvä olla mittaamiseen ja korkeuserojen selvittämiseen tarkoitettuja välineitä kuten laser- tai vaaituslaitteita.

Kosteikon voi rakentaa patoamalla tai kaivamalla. Mitä enemmän rakentamiseen sisältyy kaivutyötä, sen hintavammaksi kosteikko tulee. Kaivumassoilla voidaan korottaa tulvista kärsiviä peltoalueita. Läjityspaikan olisi hyvä sijaita kosteikon lähellä kuljetuskustannusten minimoimiseksi.


8. Miten kosteikon vaikuttavuutta voi seurata?

Kosteikon toimivuuden seuraaminen perustuu vedenlaatumittauksiin altaaseen saapuvasta ja altaasta lähtevästä vedestä. Tarkkaa tietoa saadaan, kun mittauksia otetaan useamman kerran päivässä vuoden ympäri. Tällöin voidaan selvittää kosteikon toimivuus kevät- ja syystulvien aikaan, sillä ne ovat merkittävimpiä aikoja vesistökuormituksen kannalta. Tarkka vaikuttavuusseuranta vaatiikin hintavaa kalustoa ja mittausdatan analysointiosaamista.
Myös maanomistajat voivat seurata kosteikkojensa vaikuttavuutta, esimerkiksi:

  • Tarkkailemalla tulevan veden ja lähtevän veden väriä; jos lähtevä vesi on kirkkaampaa, kosteikko toimii hyvin!
  • Mittaamalla kosteikon syvyyttä vuosittain samasta kohtaa; jos kosteikko mataloituu, kiintoainesta on laskeutunut kosteikon pohjaan, kuten on tavoiteltukin. Sedimenttiä kertyy useimmiten joitakin senttimetrejä vuodessa.
  • Tarkkailemalla kasvillisuutta ja siinä tapahtuvia muutoksia esimerkiksi valokuvaamalla kosteikko vuosittain heinäkuussa; kasvillisuus tehostaa monilla tavoin kosteikon toimintaa

9. Miten kosteikkoa tulee hoitaa?

Kasvillisuuden niitto loppukesästä voi olla myönteistä tehon kannalta. Pienemmissä kosteikkokohteissa niiton voi tehdä rannalta käsin tai altaassa kahlaamalla. Suuremmissa kohteissa niittokoneella saavutetaan tehokkain lopputulos. Niitto toimii erityisen hyvin ilmaversoisiin vesikasveihin, kuten järviruokoon, isosorsimoon ja järvikaislaan. Ruovikkoa kannattaa niittää jään päältä talvella, jos kasvillisuus on runsasta. Tällaisesta niitosta on hyötyä, kun orgaanisen massan määrä kosteikossa vähenee.

Niittojäte tulee aina kerätä pois kosteikosta, sitä voi hyödyntää mm. maanparannusaineena. Kosteikkokasvillisuutta ei tule poistaa juurineen, koska juuriston hapettama sedimentti sitoo tehokkaammin ravinteita.

Vuosien saatossa kosteikkoon saattaa kertyä kiintoainesta niin paljon, että allas alkaa täyttyä. Silloin kosteikko lakkaa olemasta tehokas kiintoaineen ja ravinteiden pidättäjä, kun vesi virtaa sen läpi uomassaan. Kiintoaineksen tyhjentäminen etenkin laskeutussyvänteestä kaivurilla tai imuruoppauksella on kustannustehokas tapa huoltaa kosteikkoa. Kun kosteikon tilavuus suhteessa valuma-alueeseen on suuri, voi kosteikon täyttymiseen kulua vuosikymmeniä, ja siten tyhjennystarve on pieni.


10. Minkälaisia kosteikkoja on perustettu Hiidenveden kunnostus -hankkeessa?

Hiidenveden kunnostus -hankkeissa on perustettu noin 100 kosteikkoa ja laskeutusallasta 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Kosteikoilla tarkoitetaan laajempia kohteita, joista löytyy monimuotoista kasvillisuutta ja virtausolosuhteita, ja veden viipymä on merkittävä. Laskeutusaltaat ovat taas pienempiä ja yksinkertaisempia kohteita, altaita ja allasketjuja, joilla pyritään ensisijaisesti laskeuttamaan kiintoaineista sedimentiksi. Kohteita on perustettu kaikkiin valuma-alueen kuntiin. Hankkeessa on tehty kartoitustyötä, joissa on seurattu kosteikkojen ominaisuuksia, ja avustettu maanomistajia täyttyneiden kosteikkojen tyhjennyksessä.

Lisätietoja: www.hiidenvesi.fi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti