Pyhäjärvi-instituutti on mukana ”Kohti vesiviisasta kiertotaloutta” -hankkeessa. Hanketta vetää Suomen ympäristökeskus ja mukana ovat Pyhäjärvi-instituutin lisäksi Future Earth Suomi, Ympäristötiedon foorumi, Digipolis, Oulun yliopiston Thule-instituutti, Baltic Sea Action Group, SITRA ja Kaskas Media. Rahoitus hankkeelle tulee Nesslingin säätiöltä.
Pyhäjärviseutu on valittu hankkeen yhdeksi tarkastelualueeksi. Hankkeessa tuotetaan tietoa siitä, miten kiertotalous ja vesi linkittyvät toisiinsa ja pyritään mallintamaan, pystyttäisiinkö ruoantuotannon vesi- ja kertotaloutta tehostamalla parantamaan vesien tilaa. Hankkeessa pyritään tuomaan ajankohtaista tietoa vesiviisaasta kiertotaloudesta alueen toimijoille. Maaliskuussa järjestetään vesiin ja lannan ravinteiden hyötykäyttöön liittyvät seminaaripäivät, johon on koottu alueen yrityksistä esimerkkejä hyvistä ratkaisuista sekä tietoa rahoitusmahdollisuuksista ja eri tekniikoista. Toinen seminaaripäivä koskee kokonaan lannan hyötykäyttöä. Lisätietoa seminaarista löytyy esimerkiksi Pyhäjärvi-instituutin nettisivuilta. Tilaisuus on kaikille avoin, tervetuloa mukaan!
Kiertotaloudella tarkoitetaan kaikkien materiaalien kierrättämistä ja uudelleen käyttämistä. Pyhäjärven ja muiden vesistöjen kannalta on tärkeää kierrättää ja hyödyntää ravinteet niin tehokkaasti, ettei niitä huuhtoudu vesiin liikaa. Vesissä ravinteet aiheuttavat rehevöitymistä, mikä näkyy esimerkiksi vesikasvillisuuden ja levien runsastumisena. Toisaalta on tiedossa, että maaperästä louhittava fosfori tulee loppumaan lähivuosikymmeninä, joten siksikin meidän tulisi kierrättää ravinteet mahdollisimman tehokkaasti. On tuhlausta päästää ravinteita ja eloperäistä ainesta pelloilta, metsistä ja soilta valuvien vesien ja jätevesien mukana vesistöihin. Uusia innovaatioita tarvitaan. Peltojen kasvukuntoon vaikuttamalla esimerkiksi parantamalla maan rakennetta, lisäämällä orgaanisen aineen määrää ja oikealla lannoituksella, parannetaan satoisuutta ja maaperän vesitaloutta. Samalla vaikutetaan myös ravinteiden kulkeutumiseen valumavesien mukana. Ravinteiden parempaa hyödyntämistä ovat myös ravinteiden talteenotto jäte- ja valumavesistä, lietteiden hyödyntäminen, kompostoivien käymälöiden ja kuivakäymälöiden käyttö ja suuremmassa mittakaavassa kasvistuotannossa syntyvien jätevesien (joissa ei haitta-aineita eikä hygieniaongelmia) kierrättäminen esim. kasteluvetenä.
Vesiviisaus on oikeastaan aika hieno sana. Se liittyy teollisuuteen, alkutuotantoon, kalastukseen ja järvika-lan käyttöön, puhtaan veden kaikenlaiseen hyödyntämiseen ja veden puhdistamiseen. Termin alle piiloutuu myös moni Pyhäjärveä koskettava teema. Vesiviisautta on kuormituksen vähentäminen jo ennen vesistöön pääsyä. Se on vesistöjen viisasta käyttöä, niin että myös tulevilla sukupolvilla on vettä käytettäväkseen. Se kertoo meidän, luonnonvesien ja pohjavesien käyttäjien, viisauden tarpeesta.
Kohti vesiviisasta kiertotaloutta on hieno tavoite. Se on myös iso kokonaisuus. Suuri osa kiertotalouden vesiviisaudesta liittyy säädöksiin ja lainsäädäntöön. Vesiviisas -hankkeessa selvitetäänkin mahdollisia lainsäädännöllisiä rajoitteita vesiviisaan kiertotalouden toteuttamiselle ja pyritään vaikuttamaan niihin. Iso osa siitä on myös uuden ja uudemman teknologian hyödyntämistä. Se on myös uusien teknisten ratkaisujen kehittämistä ja keksimistä. Onneksemme meidänkin alueeltamme löytyy vastuullisia päättäjiä, tuottajia ja yrityksiä, jotka haluavat kehittää toimintaansa vesiviisaaseen suuntaan ja etsivät ja löytävät keinoja sivuvirtojen hyödyntämiseen ja kiertotalouden kehittämiseen. Toivottavasti sääntely pysyy kehityksen mukana ja kannustaa vesiviisaaseen kiertotalouteen.
"Elintarviketjun kiertotalous" ja "Lannan ravinteet kiertoon" -seminaarien ohjelmat löydät täältä. Ilmoittautuminen seminaareihin on 3.3. mennessä tämän linkin kautta. Lämpimästi tervetuloa!
Juttu on osa Pyhäjärven puolesta -juttusarjaa. Koko juttusarja on luettavissa täältä. Juttu julkaistiin myös Pyhäjärvi-instituutin blogissa "Puhdas vesi, paremmat evä(ä)t"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti