Viheralueet ovat kestävin keino hulevesien vähentämiseksi

Vesijärvisäätiön ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen kirjoitti blogissaan Vesijärven Enonselän suuresta, valuma-alueelta peräisin olevasta kuormituksesta ja totesi Lahden kaupungin hulevesien olevan merkittävä järveä kuormittava fosforin lähde.  Helsingin yliopistossa Ympäristötieteiden laitoksella (Lahden ympäristökampus) tekemissämme sangen pitkäaikaisissa tutkimuksissa olemme selvittäneet fosforin lisäksi lukuisten muiden kaupunkiperäisten haitta-aineiden muodostumista ja päätymistä Enonselälle  Tutkimuksen päätavoitteena on valaista sitä, miten erilainen maankäyttö ja sen intensiteetti vaikuttavat hulevesien muodostumiseen ja niiden mukana poistuvien haitta-aineiden määrään. Selvitämme mm. mikä rooli kaupunkien viheralueilla – joilla on runsaasti vettä imevää pintaa – on huleveden määrään (siis kaupunkitulvien todennäköisyyteen) ja laatuun (esimerkiksi Vesijärven tilaan ja virkistysarvoon). Maailmanlaajuisestikin poikkeuksellisen tarkkoja ja pitkäkestoisia hulevesimittauksia suoritamme Kilpiäisissä (lievä maankäyttö), Paavolassa (kohtalainen/runsas maankäyttö) ja Sepon- ja Kauppakadun valuma-alueella (intensiivinen maankäyttö). Lähes luonnontilaisena verrokkialueena toimii Alasenjärven länsirannalla oleva Kytölän metsäalue.

Tutkimuksemme ovat kiistatta osoittaneet kaupungistumisen merkittävän vaikutuksen hulevesinä vesistöihin poistuvien haitta-aineiden määrään. Ydinkeskustasta, jossa viheralueiden määrä on vähäinen, hulevesien mukana poistuu vuoden aikana noin 60 tonnia kiintoainesta neliökilometriä kohden laskettuna. Vastaava luku typelle on 300 kg ja fosforille 70 kg.  Paitsi kiintoainesta ja ravinteita kaupunkialueilta poistuu hulevesien matkassa myös myrkyllisiä metalleja. Keskusta-alueilta syntyvän ja Enonselkään poistuvan sinkin (Zn) vuosittainen määrä on yli 50 kg, ja kuparin (Cu), kromin (Cr), nikkelin (Ni) ja lyijyn (Pb) poistumat lasketaan nekin useissa kiloissa neliökilometriä kohti laskettuna.  Runsaammin viheralueita sisältäviltä taajamavaluma-alueilta fosforin, raskasmetallien ja kiintoaineen poistumat ovat keskimäärin vain noin viidennes siitä mitä kaupunkikeskustat sisuksistaan sylkevät.

Tuloksiemme valossa viheralueet huomioivalla kaupunkisuunnittelulla on ratkaiseva rooli paitsi meidän maakrapujen myös veden viljan hyvinvoinnille. Nykytiedon mukaan hulevedet tulisi hoitaa hallitusti siellä missä ne saavat alkunsa: itse valuma-alueella.  Tiiviisti rakennetuilla alueilla tämä voi olla haasteellista, jolloin vaihtoehtona voi olla hiljattain esitetty kokoomaputki, joka johtaisi keskusta-alueen hulevedet kosteikkoviivytyksen jälkeen Porvoonjokeen.  Veden luonnolliseen kiertoon pyrkivät ratkaisut ovat, kuten Lahden hulevesiohjelmassakin todetaan, kuitenkin paitsi edullisin myös ympäristön hyvinvoinnin kannalta kestävin ratkaisu. 

Heikki Setälä, kaupunkiekosysteemitutkimuksen professori ja Marjo Valtanen, FT 

Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos, Lahden ympäristökampus

Tutkimusblogeissa avataan vesistöjen tilan tutkimukseen ja seurantaan liittyviä kysymyksiä ja haasteita. Blogit ovat osa hämäläistä Yhteisillä aalloilla –viestintähanketta.