maanantai 6. maaliskuuta 2017

Pienin askelin kohti suurempia vesitekoja

Työnäytökset kiinnostavat rantojen kunnostamista pohtivia. Rannat kuntoon lähes 50 tapahtumaa kokosi yli 1 000 osallistujaa (Kuva: Terhi Ajosenpää).

Asukkailla ja maanomistajilla on mielenkiintoa ja tahtoa kunnostaa rantoja, mutta usein puuttuu tietoa, kuinka lähteä liikkeellä ja puuttuu myös hyviä esimerkkejä. Maa- ja kotitalousnaisten Rannat kuntoon -hankkeessa huomattiin, että vesien hoitoon kannattaa lähteä pienin askelin. Pienet hankkeet on helppo toteuttaa ja epäonnistumisen riski on usein myös vähäisempi. Ne johtavat usein myös suurempiin hankkeisiin, kun innostus kunnostamiseen kasvaa, joilla on jo suurempi merkitys vesistöjen tilaan.

Rannat kuntoon -hankkeessa toteutettiin kuudella alueella erilaisia rantojen kunnostamisen pilotteja. Kohteista kaksi oli merenrantaa, yksi joenrantaa ja kolme järvenrantaa. Reilun vuoden aikana piloteista syntyi seitsemän alueellista muuta rantojen hoidon hankehakemusta.

Kunnostuspilottien kokemukset koottiin toimintamalliksi, jonka avulla rantojen kunnostusta voi suunnitella ja toteuttaa yhdessä eri toimijoiden kanssa. Kullakin pilottialueella oli omat erityiskysymyksensä, joista saatiin käytännönläheistä tietoa toimintamallin sisällön kehittämiseksi. Vaikka pilottialueet ja alueilla testatut menetelmät olivat erilaisia, kaikista nousi esille yhteisiä, rantojen kunnostusta estäviä ja hidastavia tekijöitä.

·       Tiedon löytäminen
Edelleenkään rantojen kunnostamisesta ei ole helppo löytää tietoa. Tieto on hajallaan ja sen sisältö ei välttämättä avaudu niille kiinnostuneille, joille vesistöjen hoito ja kunnostaminen ovat entuudestaan vieraita.
Viestintä vesistöjen tilasta on usein myös hyvin vedenlaatu-painotteista.
·       Rantojen maanomistusolot
Rantojen maanomistusolot ovat usein pirstaleisia ja monimuotoisia, mikä tekee rannan kunnostushankkeista usein haastavia ja yhteisten tavoitteiden saavuttaminen on joskus vaikeaa.
·       Rahoituksen saanti
Rahoituslähteitä on olemassa useita, mutta rahoitusmuodot ovat joskus vaikeasti löydettävissä ja eri rahoitusmuotojen käytettävyyden arviointi kohdekohtaisesti voi olla vaikeaa. Samassakin rahoituslähteestä, kuten maaseutuohjelmasta, myönnetään rahoitusta erilaisilla kriteereillä mm. kohteen sijainnista ja esimerkiksi toimintaryhmien erilaisista toimintaohjelmista riippuen.

Toimintamallin osaohjeita ovat Rannan kunnostamisen ABC, Vesistön kunnostushankkeiden rahoitus, Rannan perinnebiotoopit, Rannan rakenteet, Rantametsän hoito, Ruoppaus, Ruoppaus- ja kasvimassan hyötykäyttö, Suojavyöhykkeet ja kosteikot, Uimarannan ja uimapaikan kunnostaminen, Vesikasvillisuuden poisto, Vesistöntilan arviointi ja Vieraslajien torjunta. Ympäristöministeriö tuki työtä Raki-ohjelmasta.

Toimintamallia kannattaa hyödyntää ja sitä voi myös edelleen kommentoida. Kehitetään siitä yhdessä hyvä ja päivittyvä työkalu. Lue lisää täältä.

Leena Lahdenvesi-Korhonen

Kirjoittaja on Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:n maaseutumaiseman ja luonnonhoidon kehitysjohtaja. Hän on toiminut aiemmin pitkään maisema-asiantuntijana Etelä-Savossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti