Työnäytökset kiinnostavat
rantojen kunnostamista pohtivia. Rannat kuntoon lähes 50 tapahtumaa kokosi yli
1 000 osallistujaa (Kuva: Terhi Ajosenpää).
Asukkailla ja maanomistajilla on mielenkiintoa ja tahtoa kunnostaa
rantoja, mutta usein puuttuu tietoa, kuinka lähteä liikkeellä ja puuttuu myös
hyviä esimerkkejä. Maa- ja kotitalousnaisten Rannat kuntoon -hankkeessa
huomattiin, että vesien hoitoon kannattaa lähteä pienin askelin. Pienet
hankkeet on helppo toteuttaa ja epäonnistumisen riski on usein myös vähäisempi.
Ne johtavat usein myös suurempiin hankkeisiin, kun innostus kunnostamiseen
kasvaa, joilla on jo suurempi merkitys vesistöjen tilaan.
Rannat kuntoon -hankkeessa toteutettiin kuudella alueella
erilaisia rantojen kunnostamisen pilotteja. Kohteista kaksi oli merenrantaa, yksi joenrantaa
ja kolme järvenrantaa. Reilun vuoden aikana piloteista syntyi seitsemän alueellista muuta rantojen
hoidon hankehakemusta.
Kunnostuspilottien kokemukset koottiin toimintamalliksi, jonka avulla rantojen
kunnostusta voi suunnitella ja toteuttaa yhdessä eri toimijoiden kanssa.
Kullakin pilottialueella oli omat erityiskysymyksensä, joista saatiin käytännönläheistä
tietoa toimintamallin sisällön kehittämiseksi. Vaikka pilottialueet ja alueilla
testatut menetelmät olivat erilaisia, kaikista nousi esille yhteisiä, rantojen
kunnostusta estäviä ja hidastavia tekijöitä.
·
Tiedon löytäminen
Edelleenkään rantojen kunnostamisesta ei ole helppo löytää tietoa. Tieto on hajallaan ja sen sisältö ei välttämättä avaudu niille kiinnostuneille, joille vesistöjen hoito ja kunnostaminen ovat entuudestaan vieraita. Viestintä vesistöjen tilasta on usein myös hyvin vedenlaatu-painotteista.
Edelleenkään rantojen kunnostamisesta ei ole helppo löytää tietoa. Tieto on hajallaan ja sen sisältö ei välttämättä avaudu niille kiinnostuneille, joille vesistöjen hoito ja kunnostaminen ovat entuudestaan vieraita. Viestintä vesistöjen tilasta on usein myös hyvin vedenlaatu-painotteista.
·
Rantojen maanomistusolot
Rantojen maanomistusolot ovat usein pirstaleisia ja monimuotoisia, mikä tekee rannan kunnostushankkeista usein haastavia ja yhteisten tavoitteiden saavuttaminen on joskus vaikeaa.
Rantojen maanomistusolot ovat usein pirstaleisia ja monimuotoisia, mikä tekee rannan kunnostushankkeista usein haastavia ja yhteisten tavoitteiden saavuttaminen on joskus vaikeaa.
·
Rahoituksen saanti
Rahoituslähteitä on olemassa useita, mutta rahoitusmuodot ovat joskus vaikeasti löydettävissä ja eri rahoitusmuotojen käytettävyyden arviointi kohdekohtaisesti voi olla vaikeaa. Samassakin rahoituslähteestä, kuten maaseutuohjelmasta, myönnetään rahoitusta erilaisilla kriteereillä mm. kohteen sijainnista ja esimerkiksi toimintaryhmien erilaisista toimintaohjelmista riippuen.
Rahoituslähteitä on olemassa useita, mutta rahoitusmuodot ovat joskus vaikeasti löydettävissä ja eri rahoitusmuotojen käytettävyyden arviointi kohdekohtaisesti voi olla vaikeaa. Samassakin rahoituslähteestä, kuten maaseutuohjelmasta, myönnetään rahoitusta erilaisilla kriteereillä mm. kohteen sijainnista ja esimerkiksi toimintaryhmien erilaisista toimintaohjelmista riippuen.
Toimintamallin osaohjeita ovat Rannan kunnostamisen ABC, Vesistön
kunnostushankkeiden rahoitus, Rannan perinnebiotoopit, Rannan rakenteet,
Rantametsän hoito, Ruoppaus, Ruoppaus- ja kasvimassan hyötykäyttö,
Suojavyöhykkeet ja kosteikot, Uimarannan ja uimapaikan kunnostaminen,
Vesikasvillisuuden poisto, Vesistöntilan arviointi ja Vieraslajien torjunta.
Ympäristöministeriö tuki työtä Raki-ohjelmasta.
Leena
Lahdenvesi-Korhonen
Kirjoittaja
on Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:n maaseutumaiseman ja luonnonhoidon
kehitysjohtaja. Hän on toiminut aiemmin pitkään maisema-asiantuntijana Etelä-Savossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti