Enonselän syvänteiden hapetus puree?

Hapen loppuminen Enonselän syvänteistä on aiemmin ollut jokavuotista. Sen on uskottu vaikuttavan ravinteiden purkautumiseen pohjasedimentistä ja siten lisäävän järven levämassaa. Järven tilan parantamiseksi syvänteille sijoitettiin vuonna 2010 yhdeksän pumppausasemaa, jotka hapettomuuden synnyn välttämiseksi työntävät hapellista pintavettä pohjan lähelle.

Talvella pumppaus on pitänyt syvänteiden happitilanteen erinomaisena jopa silloin kun vain osa pumpuista on ollut käytössä. Sen sijaan kesällä happipitoisuus on saatu pysymään vain hapellisen ja hapettoman tilan rajamailla. Heikko tilanne on jäänyt kuitenkin kestoltaan lyhyeksi eikä happivelkaa ole syntynyt niin paljoa, että ravinteiden vapautuminen sedimentistä veteen olisi kiihtynyt. Happitilanteen parannuttua pohjaeläimet ovat päässeet levittäytymään syvänteisiin, jolloin kaloille on tullut lisää ravintoa.

Päällysveden pumppaus syvänteisiin on kohottanut syvän veden loppukesän lämpötilan aikaisempaa korkeammaksi. Samalla hapellinen viileä välivesikerros on hävinnyt ja kylmän veden kalojen - etenkin kuoreen - elinolosuhteet ovat heikentyneet. Lämpeneminen on myös kiihdyttänyt hapen kulumista ja siten osittain vähentänyt hapetustehoa.

Hapetuksen aikana Enonselän levämassat ovat olleet pienimmillään sitten Lahden jätevesien laskun lopettamisen. Pienestä vesikerrosten välisestä lämpötilaerosta huolimatta syvän veden ravinteet eivät ole kesän aikana yleensä päässeet sekoittumaan pintaveteen kasvattamaan levämassaa. Tavanomaista viileämpänä ja sateisena kesänä 2015 koko vesimassa kuitenkin sekoittui kahdesti, minkä seurauksena ilmeni leväkukintoja.

Hapetus on selkeästi kohentanut Enonselän tilaa. Ilmenneet haitat ovat suhteellisen pieniä ja niihinkin voidaan jatkossa vaikuttaa muun muassa pumppuasemien käytön optimoinnilla. Viiden hapetusvuoden aikana saadut kokemukset ovat vahvistaneet, että pitkäjänteisellä työllä voidaan saavuttaa suotuisia tuloksia.

kirjoittaja: Kalevi Salonen

Tutkimusblogeissa avataan vesistöjen tilan tutkimukseen ja seurantaan liittyviä kysymyksiä ja haasteita. Blogit ovat osa hämäläistä Yhteisillä aalloilla –viestintähanketta.