Melkein aina järvellä

kuva: JS Suomi/Juha Tuomi

Esa Huhtasella ei taida olla kahta samanlaista työpäivää, sillä monenlaisia tehtäviä vesien hoito ja seuranta Lahden seudulla tarjoaa. Tukikohtana hänellä on Niemen sataman halli, jossa on venettä, rysää, nuottaa, nuottauslauttaa, työkaluja, välineitä vesinäytteiden ottamiseen ja kaikenlaista muuta.

Tammikuussa on pyydystalkoot, joissa korjataan talkoolaisten kanssa hoitokalastuspyydyksiä ja tehdään uusia. Jäätilanteen salliessa  hoitokalastetaan myös talvella. Rospuuttoaikaan huolletaan ja kunnostetaan koneita ja laitteita kesäkautta varten. Kun jäät ovat lähteneet, viedään mittauslautat paikoilleen. Niillä vieraillaan kaksi kertaa viikossa koko kesä, koska anturit vaativat puhdistamista toimiakseen oikein. Automaattisilla mittausasemilla käydään myös 10 päivän välein. Lahden pienemmiltä järviltä ja valituilta ojilta haetaan vesinäytteet keväin ja syksyin. Avovesikaudella hoitokalastetaan noin juhannukseen saakka. Vesikasvien niittoa tehdään elo-syyskuussa ja hoitokalastusta jatketaan taas syys-lokakuun ajan.

Säiden mukaan mennään

Paitsi vuodenaikojen, työ rytmittyy myös sään mukaan. 

- Jos tuulen voimakkuus on 5 metriä sekunnissa, niin järvelle ei mennä, vaikka olisi suunnitellut, sanoo Huhtanen.

Esa Huhtanen pitää siitä, että työ on kokonaisvaltaista ja vaihtelevaa. Järven tilaa voi seurata pitkäjänteisesti ja eri näkökulmista. Kun on sovittu kaupungin asiantuntijoiden kanssa, mitä tehdään, voi työt järjestää itsenäisesti.

Huhtanen on usein mukana myös järvien kalastoa kartoittavissa koekalastuksissa. Välillä viedään joku tutkija tai valokuvaaja järvelle, tai venäläisiä opiskelijoita tulee tutustumaan Vesijärven hoitoon.

Järvellä ei liikuta yksin jo turvallisuussyistä. Pääosa töistä vaatii myös useamman henkilön työpanosta.

- Veneen pitää pysyä paikallaan, kun otetaan vesinäytettä, vaikka muuten siinä pärjäisi yksikin.

Työkaveri Peetu Paen lisäksi Niemen hallilla on osaavaa talkooporukkaa, sellainen 4-6 vanhemman herran ryhmä, jossa on mm. Esa Huhtasen edeltäjä.

Talkoolaisena Esakin näihin hommiin aluksi tuli. Silloinen levyseppä-koneistaja lähti keväällä 2009 ajankulukseen nuottahommiin Vesijärvelle, kun leipätyössä oli lomautusjakso.

- Ei silloin arvannut, että siitä seuraa siirtyminen kokonaan vesienhoitoalalle, naurahtaa Huhtanen.

Järven tärkeä eläinplankton

Vesijärven Enonselän ulapalta on kerätty tietoa eläinplanktonyhteisön rakenteesta viimeisten 30 vuoden ajalta. Sen avulla voidaan tehdä päätelmiä järven ekologisesta tilasta ja arvioida kunnostustoimien kuten hoitokalastuksen vaikutuksia. Planktonäyriäiset eli vesikirput ja hankajalkaiset ovat tärkeää ravintoa kaloille. Kuore ja pienet ahvenet ja särjet syövät käytännössä vain eläinplanktonia. Planktonsyöjäkalat valikoivat saaliikseen suurimpia yksilöitä, joiden vähentyessä pienet äyriäiset runsastuvat. Enonselälle tyypillinen kuorekannan voimakas vaihtelu on dokumentoitu myös eläinplanktonyhteisössä: kun kuoretta on paljon, vesikirppujen yksilökoko on pieni ja päinvastoin.

Yli 20 vuotta sitten Enonselällä tehokalastettiin viiden vuoden aikana miljoona kiloa planktonia syövää kalaa, minkä seurauksena suurikokoisten vesikirppujen osuus planktonyhteisössä kasvoi. Suuret vesikirput laiduntavat tehokkaammin planktonleviä kuin pienet vesikirput. Niinpä niillä oli suuri merkitys Vesijärven veden kirkastumisessa 1990-luvulla ja toki ne vaikuttavat vedenlaatuun edelleenkin. Esimerkiksi kesällä 2015 kuore tuotti Enonselällä vahvan vuosiluokan, joka söi suuret vesikirput. Samaan aikaan vedessä oli myös runsaasti ravinteita, varsinkin fosforia. Heikko eläinplanktonin laidunnus yhdessä suuren ravinnepitoisuuden kanssa johti voimakkaan leväkukinnan syntymiseen.

Eläinplankton on keskeinen lenkki ravintoketjussa, koska se siirtää perustuottajien sitomaa energiaa ylemmille ravintoverkon tasoille kaloihin ja kalansyöjiin, mukaan lukien me ihmiset. Eläinplanktonilla on siis tärkeä strateginen asema järviekosysteemin ravintoverkossa perustuottajien eli kasviplanktonin ja petojen välissä. Vaikka planktoneläimet ovat pieniä, enimmäkseen alle millin mittaisia, niiden biomassa on suuri, joten ne muokkaavat tehokkaasti energian ja aineiden kiertoa järvessä.

Eläinplanktonyhteisön tutkiminen on varsin helppo ja kustannustehokas keino saada tietoa myös kalayhteisön rakenteesta. Vesijärven eläinplanktonseuranta on lisäksi osoittanut, että sillä on keskeinen rooli vedenlaadun säätelijänä. Näin pitkä seuranta-aineisto eläinplanktonyhteisöstä on maailmanlaajuisestikin harvinaislaatuinen. 2000-luvun mittaan ja etenkin viime vuosina kasviplanktonia syövien planktonäyriäisten biomassa on vähentynyt Enonselällä ja sen suhde leväbiomassaan kääntynyt laskusuuntaan. Tilannetta on siis tärkeää seurata ja jatkaa eläinplanktonyhteisön tutkimista, jotta voidaan aiemmin saadun tiedon valossa selittää muutoksia järven tilassa ja arvioida kunnostustoimenpiteitä.

Kirsi Kuoppamäki, Dos., FT

Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, Lahden ympäristökampus