Enonselän tilaa on pyritty
parantamaan rajoittamalla syvänteiden hapen kulumista. Hapellista vettä on
pumpattu järven pintakerroksista korvaamaan syvältä kulunut happi. Tarvittava sähkö
tulee kuitenkin kalliiksi ja kesällä syvien vesikerrosten lämmetessä hapetuksen
teho laskee.
Mahdollisista korvaavista sekoitusmenetelmistä
lupaavin on lämmön keruu syvänteistä lämpöpumpuilla. Siinä nykyinen mekaaninen
pumppaus korvattaisiin veden tiheyden muutoksen aiheuttamalla sekoittumisella. Kun
lämpöä poistetaan neliasteisesta vedestä, se kevenee ja alkaa nousta ylöspäin.
Lämpöpumpulla toteutetussa
sekoituksessa ei alusveteen kesällä siirtyisi päällysvedestä yhtä paljoa happea
kuin nykyisillä pumpuilla. Tätä kuitenkin kompensoisi noin kymmenen astetta
alhaisemmaksi jäävä lämpötila, joka puolittaisi alusveden hapenkulutuksen. Kylmä
vesi voisi tarjota suotuisan elinympäristön jopa lohikaloille.
Vedestä otettuna lämpöenergia maksaisi
alle puolet suoralla sähköllä tuotetusta. Toisin kuin maalämmössä keruuputkiston
ympärillä vesi vaihtuu koko ajan, jolloin lämpötilaero lämmönkeruunesteen ja putkiston
pinnan välillä pysyy mahdollisimman suurena ja tuottaa siten parhaan lämmönkeruutehokkuuden.
Tosiasiallinen tehokkuus olisi vielä suurempi, sillä lämpöpumpuilla energian
siirron molemmat päät olisivat hyödynnettävissä: järvessä jäähdytys hoitaisi
sekoituksen ja maalla lämmitys menisi kiinteistöille.
Lämpöpumppusekoitus on tehokkaimmillaan
talvella, jolloin myös lämmön tarve on suurin. Kesällä sekä asuntojen jäähdytys
että käyttöveden lämmitys voitaisiin valjastaa veden sekoittamiseen.
Enonselässä on talvellakin valtavasti
energiaa, joten kokonaisvaltaisin toteutus voisi olla kaukolämpöverkkoon kytkeytyminen.
Tässä ei kuitenkaan tarvitsisi lähteä koko järvestä vaan se voitaisiin tehdä vaiheittain
yksi syvännealue kerrallaan.
Viiden vuoden kokemus Enonselän
sekoitushapetuksesta on tuottanut positiivisia tuloksia ja lämpöpumppuja
käyttämällä sen haittapuoliltakin vältytään. Lämmön ja sekoituksen
yhteistuotanto olisi sekä Enonselälle että lähiasutukselle ihanteellinen
ratkaisu.
kirjoittaja: Kalevi Salonen
Tutkimusblogeissa avataan vesistöjen tilan tutkimukseen ja seurantaan liittyviä kysymyksiä ja haasteita. Blogit ovat osa hämäläistä Yhteisillä aalloilla –viestintähanketta.
