Kesäöinä kuha nappaa uistimeen. Vesijärvellä on järkevää
käyttää suositusalamittaa 50 cm, jolloin parissakin kuhassa on jo reilusti
syötävää.
Vesijärven rehevyys näkyy myös kalaston runsautena järvessä.
Verkkokoekalastuksen perusteella määritetty kalaston ekologinen tila on vain
tyydyttävä. Arvokalojen runsaus on kalastajan kannalta hyvä asia, mutta myös esimerkiksi
kuorekanta on runsas, mikä voi lisätä mm. sinileväkukintoja. Kuore ja
särkikalat ovat tehokkaita lisääntymään ja niitä harventamaan tarvittaisiin
vielä nykyistä enemmän petokaloja. Petokalakantojen vahvistamisessa on paljon hyödyntämätöntä
potentiaalia ja se on luontaisesti lisääntyvien kalalajien osalta ilmainen
vesistökunnostusmenetelmä. Jokainen kalastaja voi omilla valinnoillaan
vaikuttaa petokalakantojen runsauteen.
Hoitokalastuksella saadaan estettyä särkikalojen
runsastuminen, mutta hoitokalastus on kallista ja sen tehostaminen nykytasosta
on teknisesti hyvin vaikeaa. Iso osa hoitokalastussaaliista on vaikeasti
hyödynnettävää, vaikka esimerkiksi viileän veden aikaan pyydetyille kookkaille
särjille on hyvin kysyntää. Särkikalojen keskikoko pienenee tehokkaan
hoitokalastuksen myötä, mikä puolestaan parantaa petokalojen mahdollisuuksia saalistaa
särkikaloja.
Petokalat putsaavat Vesijärveä
Petokalat putsaavat Vesijärveä
Kotitarve- ja vapaa-ajankalastajat pyytävät tehokkaasti
petokaloja Vesijärvellä. Yleisimmät saaliskalat petokaloista ovat kuha, ahven
(yli 15 cm ahven on petokala) ja hauki. Kuhaa kalastetaan eniten 50-55 mm
verkoilla sekä uistimella. Ahventa pyydetään samoilla verkoilla, sekä
vapavälinein. Kuhan alamitta on Vesijärvellä 42 cm, mikä vastaa sitä kokoa,
jossa kuha alkaa tarttumaan 50 mm verkkoihin. Nykyinen pyyntikoko tarkoittaa
sitä, että kuhat pyydetään Vesijärvellä keskimäärin viidennen kasvukautensa
kuluessa.
Petokalakannat tarjoavat ilmaisen ekosysteemipalvelun
syömällä mm. kuoretta ja pientä ahventa ja muuttamalla sitä helposti
jalostettavaan muotoon esimerkiksi maukkaaksi kuha- tai ahvenfileeksi. Tämän
palvelun maksimaaliseksi hyödyntämiseksi täytyy vain mitoittaa kalastus
järkeväksi ja korjata satoa sopivassa suhteessa, mikä mahdollistaa petokalojen
suuren ravinnonkulutuksen. Järkevästi mitoitettu petokalojen kalastus ei
heikennä järven tilaa ja arvokalasaaliinkin mukana järvestä poistuu ravinteita.
Siirry kuhalla 50
sentin alamittaan
Muun muassa kuhan ravinnonkulutuksessa voidaan käyttää
nyrkkisääntöä, jonka mukaan kuhan täytyy syödä karkeasti 4 kg pikkukalaa
kasvaakseen yhden kilon. Petokalakannan ravinnonkulutus voisi siis kasvaa
merkittävästi, mikäli petokalat pyydettäisiin hieman nykyistä suurempina (ja
vanhempina). Tutkijoiden suositus kuhan osalta on, että kuhat pyydettäisiin 60
mm verkoilla ja 50 cm alamitalla, jolloin ne olisivat kuudennella tai
seitsemännellä kasvukaudellaan. Vesijärvellä on jo mm. kaupungin vesialueella
siirrytty 60 mm verkkoihin ja kokemukset ovat olleet hyviä.
Kalastajan
näkökulmasta paras asia pyyntikoon kasvattamisessa olisi se, että kilomääräinen
kuhasaalis kasvaa merkittävästi. Yli 40 cm pituisten kuhien luontainen
kuolevuus on vähäistä ja erittäin todennäköisesti kappalemääräinen kuhasaalis
ei juurikaan laske, vaikka saaliskalojen keskikokoa kasvatetaan. Jos kuhan pyyntikoko
kasvaa esimerkiksi puoli kiloa, niin jokainen kuha syö elämänsä aikana noin kaksi
kiloa enemmän pientä saaliskalaa ennen pyydetyksi tulemista.
Pyyntikoon
kasvattaminen tarkoittaisi myös sitä, että järvessä olisi jatkuvasti kokonainen
vuosiluokka enemmän kuhaa kuin nyt. Yhden kuhavuosiluokan lisäys olisi
huomattava lisä kuhakannan ravinnonkulutukselle. Kuha on hyvä esimerkki
kalastuksensäätelyn merkityksestä, koska sitä kalastetaan paljon. Samat
periaatteet pätevät myös yleisemmälle ahvenellekin. Ahvenen osalta alamittojen
käyttöönotto ei välttämättä ole mielekästä, mutta pyyntikoko kasvaa jos
kalastustehoa lasketaan. Kalastustehoa on helpoin karsia suurista saaliista,
joten hyvä periaate on ottaa saalista vain sen verran kuin omaan käyttöön kerralla
tarvitsee.
Vastuullisen
kalastuksen ohjeet
Nyt avovesikauden koittaessa kannustankin jokaista
vapaa-ajankalastajaa noudattamaan vastuullisen kalastuksen periaatteita
Vesijärven hyvän tilan saavuttamiseksi:
·
Ota vain sen verran petokalaa (esim. ahven,
made, kuha ja hauki) kuin kerralla tarvitset omaan käyttöön. Lopeta kalastus
kun tarvittava saalis on saatu, tai vapauta osa saaliista. Opettele
vapauttamaan kalat oikeaoppisesti. Pyydyskalastuksessa saaliin määrää voi
säädellä vähentämällä pyydysten määrää tai pyyntiaikaa.
·
Ahven: Kalasta kohtuudella, muista että ahven on
yksi tärkeimmistä petokaloista. Harvempiin verkkoihin siirtyminen kasvattaa
ahventen keskikokoa ja ahvenkantaa.
·
Kuha: Käytä suositusalamittaa 50 cm ja
kuhaverkoissa solmuväliä 60 mm.
·
Vapauta suuret kuhat (yli 65 cm) ja suuret hauet
(yli 5 kg), koska ne ovat tehokkaita lisääntyjiä ja ne pystyvät syömään suuria
särkikaloja, joilla on vähän luontaisia vihollisia.
·
Järvilohi ja -taimen: Lohikaloilla on suuri
kasvupotentiaali, ja saaliskaloiksi kannattaa ottaa vain yli 60 cm pituisia
rasvaeväleikkauksella merkittyjä kaloja. Istutetut lohikalat syövät tehokkaasti
kuoretta ja kalastajilta saatavat lupatulot mahdollistavat lohikalojen
istuttamisen. Ehjällä rasvaevällä varustetut luonnonvaraiset kalat ovat
rauhoitettuja, eikä niitä saa ottaa saaliiksi.
teksti: Matti Kotakorpi, vesiensuojelusuunnittelija,
Lahden ympäristöpalvelut
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti