Raumanmeren väkeä - Selkämeren kansallispuiston ystävien toimintaa Selkämeren hyväksi

Selkämeren kansallispuiston ystävät -yhdistys tekee toiminnallaan tunnetuksi kansallispuistoa ja Selkämeren aluetta sekä edistää kansallispuistoon liittyvää monipuolista vapaaehtoistoimintaa. Yhdistyksellä on käynnissä Raumanmeren väkeä -hanke, jossa kehitetään ja kokeillaan käytännössä Selkämerta ja kansallispuiston luontoa tutuiksi tekeviä toimintapaketteja. Esimerkiksi syyskuun lopulla järjestettiin kenttäretken muodossa Kylmäpihlajassa yleisötilaisuus, jonka aiheina olivat merensuojelu, luonnonkalat ja kalastus.

Raumalla, Selkämeren kansallispuiston kampanjointikaupungissa, nähtiin jo 1990-luvun lopulla, että kalastus kuuluu kansallispuistoon. Vuonna 2011 kalastus ympättiin kansallispuiston perustamislakiin oikein ponnekkaasti. Avainsanoja ovat mm. vedenalaisluonto, sen eliölajien ja elinympäristöjen suojelu sekä ympäristömuutosten seuranta. Puiston yhtenä tavoitteena on turvata ammattikalastuksen säilymistä elinvoimaisena. Keinoina ovat luonnonkalakantojen suojelu ja elvyttäminen sekä kalastukselle haitallisten eläinkantojen sääntely.

Nyt Selkämeren kansallispuisto on perustettu ja Rauman kaupungin omistamat 2500 hehtaaria ovat osa sitä. Lisäksi toistatuhatta hehtaaria Rauman saaristoa on liitetty kokonaispakettiin omilla suojelupäätöksillään. On perusteltua uusinkin tavoin nostaa merensuojelun, luonnonkalakantojen ja kalastuksen aiheita pintaan ja suunnata katseet pintaa syvemmälle.

Yleisötilaisuus vesibussissa

Nelisenkymmentä ihmistä, sen verran mitä nyt vesibussin sisätiloihin mahtui, paneutui 26.9.2016 Rauman edustan eli nykylaajuisen Raumanmeren kysymyksiin Kylmäpihlajaan suuntautuneen retken ohessa. Tämäkin sinänsä pieni tilaisuus on ihmisten osallisuutta isossa asiassa. Yleisön joukosta kuultiin tällä kertaa varteen otettavaa havaintotietoa hylkeistä ja silakan kudusta Rauman edustalla.

Kumppanina Pyhäjärvi-instituutti

Selkämeren kansallispuiston ystäväyhdistyksen Raumanmeren väkeä -hankkeessa on kumppanina Pyhäjärvi-instituutti. Pyhäjärvi-instituutti on tehnyt vesiensuojelutyötä Pyhäjärvellä. Tuloksia näyttää syntyneen. Siellä toimintaperiaatteena on ollut laaja ja tavoitteellinen yhteistyö. Pyhäjärvi-instituutilla on asiantuntemusta myös Selkämereltä.

Aiemman työhistoriani aikana näin läheltä Rauman kaupungin ympäristönsuojeluyksikön meriasiantuntemuksen. Siellä ympäristönsuojelupäällikkö tuntee hyvin vedenalaismaailmaa ja tarkastusmestari on erikoistunut kalastusasioihin. Voimavara tuli näkyviin juuri tehdyllä vesibussiretkelläkin.

Olisi luonnikasta sijoittaa Selkämeren uutta tiivistä, määrätietoista meritukimusta Raumalle. Sellaista tutkimusta, joka palvelee Selkämeren kansallispuiston perustamistarkoitusta ja jossa seudun asiantuntemus on käytössä.

Selkämeren kansallispuiston ystävät: http://www.selkamerenystavat.fi/joomla/

Jutun on kirjoittanut Juhani Korpinen, joka toimii vapaaehtoistyöntekijänä Selkämeren kansallispuiston ystävät -yhdistyksessä ja Raumanmeren väkeä -hankkeessa. Juttu on julkaistu myös Pyhäjärvi-instituutin blogissa "Puhdas vesi, paremmat evä(ä)t"

Viisasta veden käyttöä

Mitä on ”vesiviisas kiertotalous”?  Se kuulostaa ensi kuulemalta melko vaikealta. Kun asiaa lähtee pohti-maan, alkavat termitkin avautua. Vesiviisautta kiertotaloudessa. Veden viisasta käyttöä kaikissa toiminnoissa ja tuotannon kaikissa vaiheissa - kestävää vedenkulutusta.

Pyhäjärvi-instituutti on mukana ”Kohti vesiviisasta kiertotaloutta” -hankkeessa. Hanketta vetää Suomen ympäristökeskus ja mukana ovat Pyhäjärvi-instituutin lisäksi Future Earth Suomi, Ympäristötiedon foorumi, Digipolis, Oulun yliopiston Thule-instituutti, Baltic Sea Action Group, SITRA ja Kaskas Media. Rahoitus hankkeelle tulee Nesslingin säätiöltä.

Pyhäjärviseutu on valittu hankkeen yhdeksi tarkastelualueeksi. Hankkeessa tuotetaan tietoa siitä, miten kiertotalous ja vesi linkittyvät toisiinsa ja pyritään mallintamaan, pystyttäisiinkö ruoantuotannon vesi- ja kertotaloutta tehostamalla parantamaan vesien tilaa. Hankkeessa pyritään tuomaan ajankohtaista tietoa vesiviisaasta kiertotaloudesta alueen toimijoille. Maaliskuussa järjestetään vesiin ja lannan ravinteiden hyötykäyttöön liittyvät seminaaripäivät, johon on koottu alueen yrityksistä esimerkkejä hyvistä ratkaisuista sekä tietoa rahoitusmahdollisuuksista ja eri tekniikoista. Toinen seminaaripäivä koskee kokonaan lannan hyötykäyttöä. Lisätietoa seminaarista löytyy esimerkiksi Pyhäjärvi-instituutin nettisivuilta. Tilaisuus on kaikille avoin, tervetuloa mukaan!

Kiertotaloudella tarkoitetaan kaikkien materiaalien kierrättämistä ja uudelleen käyttämistä. Pyhäjärven ja muiden vesistöjen kannalta on tärkeää kierrättää ja hyödyntää ravinteet niin tehokkaasti, ettei niitä huuhtoudu vesiin liikaa. Vesissä ravinteet aiheuttavat rehevöitymistä, mikä näkyy esimerkiksi vesikasvillisuuden ja levien runsastumisena. Toisaalta on tiedossa, että maaperästä louhittava fosfori tulee loppumaan lähivuosikymmeninä, joten siksikin meidän tulisi kierrättää ravinteet mahdollisimman tehokkaasti. On tuhlausta päästää ravinteita ja eloperäistä ainesta pelloilta, metsistä ja soilta valuvien vesien ja jätevesien mukana vesistöihin. Uusia innovaatioita tarvitaan. Peltojen kasvukuntoon vaikuttamalla esimerkiksi parantamalla maan rakennetta, lisäämällä orgaanisen aineen määrää ja oikealla lannoituksella, parannetaan satoisuutta ja maaperän vesitaloutta. Samalla vaikutetaan myös ravinteiden kulkeutumiseen valumavesien mukana. Ravinteiden parempaa hyödyntämistä ovat myös ravinteiden talteenotto jäte- ja valumavesistä, lietteiden hyödyntäminen, kompostoivien käymälöiden ja kuivakäymälöiden käyttö ja suuremmassa mittakaavassa kasvistuotannossa syntyvien jätevesien (joissa ei haitta-aineita eikä hygieniaongelmia) kierrättäminen esim. kasteluvetenä.

Vesiviisaus on oikeastaan aika hieno sana. Se liittyy teollisuuteen, alkutuotantoon, kalastukseen ja järvika-lan käyttöön, puhtaan veden kaikenlaiseen hyödyntämiseen ja veden puhdistamiseen. Termin alle piiloutuu myös moni Pyhäjärveä koskettava teema. Vesiviisautta on kuormituksen vähentäminen jo ennen vesistöön pääsyä. Se on vesistöjen viisasta käyttöä, niin että myös tulevilla sukupolvilla on vettä käytettäväkseen. Se kertoo meidän, luonnonvesien ja pohjavesien käyttäjien, viisauden tarpeesta.

Kohti vesiviisasta kiertotaloutta on hieno tavoite. Se on myös iso kokonaisuus. Suuri osa kiertotalouden vesiviisaudesta liittyy säädöksiin ja lainsäädäntöön. Vesiviisas -hankkeessa selvitetäänkin mahdollisia lainsäädännöllisiä rajoitteita vesiviisaan kiertotalouden toteuttamiselle ja pyritään vaikuttamaan niihin. Iso osa siitä on myös uuden ja uudemman teknologian hyödyntämistä. Se on myös uusien teknisten ratkaisujen kehittämistä ja keksimistä. Onneksemme meidänkin alueeltamme löytyy vastuullisia päättäjiä, tuottajia ja yrityksiä, jotka haluavat kehittää toimintaansa vesiviisaaseen suuntaan ja etsivät ja löytävät keinoja sivuvirtojen hyödyntämiseen ja kiertotalouden kehittämiseen. Toivottavasti sääntely pysyy kehityksen mukana ja kannustaa vesiviisaaseen kiertotalouteen.

"Elintarviketjun kiertotalous" ja "Lannan ravinteet kiertoon" -seminaarien ohjelmat löydät täältä. Ilmoittautuminen seminaareihin on 3.3. mennessä tämän linkin kautta. Lämpimästi tervetuloa!

Juttu on osa Pyhäjärven puolesta -juttusarjaa. Koko juttusarja on luettavissa täältä. Juttu julkaistiin myös Pyhäjärvi-instituutin blogissa "Puhdas vesi, paremmat evä(ä)t"

Mitä Pyhäjärven valuma-alueella tapahtuu?

Pyhäjärven valuma-alueella toteutettuja vesiensuojelutoimenpiteitä, kuten laskeutusaltaita, kosteikkoja ja suodattimia, esittelevään karttasovellukseen pääsee tutustumaan tästä linkistä: http://pyhajarvensuojelu.net/valuma-aluetyo/ Linkki karttasovellukseen löytyy myös Pyhäjärven suojeluohjelman nettisivujen etusivulta oikeasta reunasta tai ylävalikosta ”Valuma-aluetyö”. Karttasovellus on suunniteltu ja toteutettu jo päättyneessä Yhteisillä vesillä -hankkeessa. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli tuoda olemassa olevaa tietoa esille ymmärrettävässä muodossa. Lisää hankkeesta voit lukea Pyhäjärvi-instituutin sivuilta tästä.

Karttasovelluksessa vasemmalla näkyvät selitteet, mikä karttasymboli vastaa mitäkin toimenpidetyyppiä. Kartalla näkyviä kohteita voi itse poistaa näkyvistä ja laittaa takaisin näkyvin kohdissa ”Toimenpiteet kartalle/pois” ja ”Karttatasojen valinta”. Jälkimmäisenä mainitussa voi myös vaihtaa taustakarttaa. Vasemmassa laidassa kohdassa ”Toimenpidetyyppien kuvaukset” on lyhyesti selitettynä, mitä kukin toimenpidetyyppi tarkoittaa.

Klikkaamalla kartalla jotakin kohdetta oikealla olevaan palkkiin avautuu lisätietoja kyseisestä kohteesta. Vastaavasti ”Hae kohde” -valikosta voi valita nimen perusteella jonkin kohteen, jolloin kyseisen kohteen symboli kartalla aktivoituu kertoen missä se sijaitsee. Samalla oikeaan palkkiin avautuu myös lisätietoja kohteesta. Lisätietoihin on tarkoitus vielä laittaa kuvia kohteista ja muutenkin tietoja päivitetään tarpeen mukaan.

Karttasovellusta tarkasteltaessa on hyvä muistaa, että se ei sisällä kaikkia Pyhäjärven valuma-alueella toteutettuja vesiensuojelutoimenpiteitä.

Käykäähän tutustumassa ja kommentoikaa alle mitä mieltä olitte! Mahdollisia epäkohtia ja lisäystarpeita koskevat kommentit otetaan mieluusti vastaan.

Jutun on kirjoittanut Pyhäjärvi-instituutin asiantuntija Elisa Mikkilä. Juttu on julkaistu alunperin Pyhäjärvi-instituutin blogissa "Puhdas vesi, paremmat evä(ä)t"

Aarteenetsintää

Pitkään jatkunut syksy ja kauniit syysilmat houkuttelevat ulos. Some, pelit ja tv-ohjelmat tuntuvat kuitenkin monta kertaa vievän voiton ulkoilusta. Tekosyitä on helppo keksiä: on pimeää, kellojakin siirrettiin talviaikaan, kylmä, väsyttää – huomenna sitten.

Luonnossa liikkumisen terveyttä edistävistä vaikutuksista on puhuttu tiedotusvälineissä viime aikoina runsaasti ja tästäkin syystä tulisi painua pihalle ja heittää ne älykännykät eteisen pöydälle. Vai tulisiko? Ehkä teknologian ja ulkoilun voi yhdistää? Kerroin omasta geokätköilyn aloittamisestani Pyhäjärvi-instituutin blogissa: Puhdas vesi,paremmat evä(ä)t!

Moni luonnossa liikkuja on löytänyt geokätköilyn kautta tuttuja paikkoja uudesta näkökulmasta. Kätköstä tehdystä kuvauksesta oppii usein jotain uutta ja tutun lenkkipolun ympäristö alkaa näyttää erilaiselta. Toisaalta moni on löytänyt geokätköilyn kautta ulkoilun riemun. Ulkoilu ei ole enää päämäärätöntä ulkona laahustamista, vaan ulkoiluun saa tekemisen meininkiä ja kohteen.

Suomessa aktiivisia kätköjä on yli 35 500. Kätköilyä voikin harrastaa missä päin maailmaa vain – no Siperiassa on vähän vähemmän kätköjä, mutta Etelämantereeltakin niitä löytyy. Maailmassa kätköjä on yli 2,7 miljoonaa.   

Geokätköilystä voi opiskella lisää sivulta www.geocaching.com.

Pyhäjärvi-instituutti on toteuttanut kolme vesiensuojelukätköä. Ne löytyvät vuonna 2012 tehtyjen luontopolkujen yhteydestä Eurasta, Säkylästä ja Yläneeltä. Geokätköillä jaamme tietoa Natura 2000 -alueista, paikallisesta historiasta ja vesiensuojelusta.