Kummiudesta tuli jatko koulussa tehdylle Vesijärvi-työlle

Jos joku henkilö Hollolasta sopii ehdottomasti Vesijärvi-kummiksi, hän on Eila Hämäläinen, jo lopetetun Hollolan lukion kemian ja matematiikan opettaja. Pitkälti Eilan, ja toki Juha Kedon, ansiota on, että Lahden lukioiden oppilailla on nykyään valittavana kansainvälinen Vesijärvi-kurssi.

-  1980-luvulla haimme oppilaiden kanssa Vähä-Tiilijärven syvänteestä vesinäytteitä ja opettelimme analysoimaan niitä. Aluksi meillä oli apuna Insinööritoimisto Paavo Ristolan laboratorio ja sittemmin Ramboll Analytics, kertoo Eila.

1990-luvulla analyysien tekoa harjoiteltiin ensin Vähä-Tiilijärven vesinäytteillä, mutta varsinainen kurssi pidettiin sitten Vesijärvellä. Oppilaat tutkivat veden värin, sameuden sekä näkösyvyyden. Lisäksi he määrittivät lämpötilan, happipitoisuuden, pH:n ja johtokyvyn sekä typpi- ja fosforipitoisuudet. Omia tuloksia verrattiin sitten laboratorioiden vastaaviin, jotta tiedettiin, menikö oikein.

Eila Hämäläinen ryhtyi muutama vuosi sitten Vesijärven kummiksi. Vesijärvi on hänelle hyvin läheinen järvi, ja kun työ koulussa on ohi, kummius on hänelle luonnollinen jatkumo. Tapa antaa edelleen oma panos Vesijärven hyväksi.

- Onneksi kunnostustoimenpiteet ovat elvyttäneet Vesijärven pahasti rehevöityneestä 1970-luvun järvestä. Jotta järven tila säilyisi edelleen hyvänä, toivoisin, että mahdollisimman moni ottaisi vastuuta ja pitäisi huolta järvestä, kannustaa Eila.

Lisätietoa Vesijärvi-kummiudesta löydät täältä.

Nuoret Säkylän Pyhäjärven puolesta

Kesäkuun ensimmäisellä viikolla Euran nuorisotyön työviikkoon osallistuneet nuoret olivat tutustumassa Pyhäjärvi-instituuttiin ja Pyhäjärvi-instituutin töihin. Työviikkoa suunniteltiin yhdessä Euran nuorisotyön ohjaajan Antti Rantanivan kanssa jo kevään aikana ja vähitellen työviikon ohjelma rakentui käsittämään Pyhäjärvi-instituutin toiminnan esittelyä, viestinnän kehittämistä, tutustumista elintarvikkeiden kehitystyöhön ja vesiensuojelutyöhön.

Työviikkoon osallistujat olivat 14-16 -vuotiaita nuoria ja pyysimme heitä kirjoittamaan tuntemuksiaan viikosta. Tähän tekstiin onkin upotettu nuorten näkemyksiä ja kirjoituksia viikon kulusta. Perjantain nuoret viettivät nuorisotyön järjestämän ohjelman parissa Mansikissa.

”Maanantai: Teoriaa.”

Viikko aloitettiin maanantaina kertomalla Pyhäjärvi-instituutista ja sen toiminnasta. Kokemus ensimmäisestä päivästä ei ehkä ollut nuorten mielestä tarpeeksi touhukas, mutta taustat oli hyvä selvittää ennen kuin viikko saatiin kunnolla alkuun. Iltapäivällä taustatietoja kerättiin lisää hakemalla etukäteen määritettyjä asiasanoja ja paikallisia yrityksiä internetistä. Nuoret tutustuivat myös Pyhäjärvi-instituutin viestintään ja kertoivat kommenttejaan esimerkiksi nettisivujen ulkonäöstä ja sivuston sisällöstä.

”Tiistai: Olimme Yläneen kosteikolla. Kosteikolla oli kolme ”pistettä”, joilla teimme hommia ahkerasti. Vaihdoimme kylttejä, kannoimme puita ja raivasimme suodatinkenttää. Siellä meni koko päivä.”

Tiistaina nuoret kuljetettiin Pyhäjärven valuma-alueella, Pöytyällä, sijaitsevalle vesiensuojelukohteelle. Kesäkuun alussa järjestetyssä Vesistökunnostusverkoston maastopäivässä vierailtiin Imponojan kohteella ja sitä varten heinittynyttä kohdetta piti siivota näkyviin. Kohteella niitettiin suodattimen päältä heinää, poistettiin pajukkoa ja päivitettiin kohteen kylttejä. Aurinko paistoi ja nuoret työskentelivät tehokkaasti.

”Keskiviikko: Saavuimme Makeistamolle ja siellä odottikin ensimmäinen työtehtävä. Meidän piti maistaa eri karkkeja ja kertoa mielipiteemme niistä. Pääsimme myös näkemään, miten kovia karkkeja valmistetaan. Jouduimme kävelemään sateessa takaisin tuutille ja loppupäivän kirjoitimme exceliin Järvikalaa NAM! -hankkeen kyselytuloksia järvikalapihvien maistatuksesta Pyhäjärvimessuilta. Alasatakunnasta kävi toimittaja haastattelemassa meitä viikon kulumisesta.”

Keskiviikkona nuoret tutustuivat paikallisen Makeistamon toimintaan. Timo Katila kertoi yrityksen perustamisesta, karkkien teosta ja tuotekehityksestä. Iltapäivällä nuoret kokosivat Pyhäjärvimessuilla järvikalapihveistä kerättyä palautetta ja jakoivat Pyhäjärven ja Köyliönjärven hoito- ja käyttösuunnitelmista tehtyä esitemateriaalia lähetettäväksi yrityksiin.

”Torstai: Siivosimme Hevossuonrannasta kaikki möhnät pois, jotta asukkaat pääsisivät rantaan uimaan. Urakan jälkeen menimme instituutille kirjoittamaan blogitekstiä ja tekemään asioita PYHÄJÄRVEN PUOLESTA.”

Torstaina nuoret ahkeroivat Hevossuonrannassa Pyhäjärven puolesta. Aamupäivän reippaalla työskentelyllä saimme siivottua koko rantaviivan rantaan ajautuneesta kasvimassasta ja risuista. Iltapäivällä jatkettiin vielä edellisen päivän postituksia ja keskityttiin viestintään.

Kaiken kaikkiaan viikko oli meille erittäin hyödyllinen ja kokonaisuus oli erinomainen. Varsinkin ulkona tapahtunut siivous- ja raivaustyö tiistaina ja torstaina onnistui upeasti ja uskon, että ne olivat nuortenkin mielestä parhaimmat päivät. Oma kädenjälki näkyi. Kiitos kaikille osallistuneille.

(Teksti on osa kuukausittain paikallislehdissä ilmestyvää juttusarjaa "Pyhäjärven puolesta". Koko juttusarja on luettavissa tästä.)

Jokainen jäännemassiainen on tärkeä

Mutta mikä kumma on jäännemassiainen? Nimestä voi tulla ensin mieleen kukkaron pohjalle jäänyt pieni kolikko, mutta siitähän ei nyt ole ollenkaan kysymys. Tässä ollaan taas vesiensuojelun jännän äärellä.

Vilkaisu Luontoporttiin kertoo, että jäännemassiainen (Mysis relicta) on kellanvihreän tai -ruskean läpikuultava äyriäinen, kooltaan jotakin reilun sentin ja kahden ja puolen sentin väliltä. Naaraat ovat isompia kuin koiraat, ainakin fyysisesti, henkisestä puolesta lähde ei kerro. Öisin pohjasta pintaan syömään nousevien massiaisten lempiruokaa on eläinplankton, mutta sen puutteessa kasviplankton ja kaikenlainen kuollut kasvi- ja eläinaineskin kelpaavat. Aikuiset popsivat mielellään vesikirppuja. Itse ne ovat arvokasta kalanruokaa.

Vaan miksi ne ovat juuri nyt niin hykerryttäviä? Selitys löytyy vastikään julkaistuista Hiidenveden sulkasääskitutkimuksen tuloksista viime kesältä. Näytteistä arvioitiin myös jäännemassiaisen ja valkokatkan esiintymistä. Molemmat lajit vaativat viileää ja hapekasta vettä. Tulosten perusteella tutkija Tommi Malinen Helsingin yliopistolta kertoo LUVY:n tiedotteessa: ”Hiidenveden syvänteen happitilanne näyttäisi olevan vähitellen kohentumassa, mikä suosii näitä hapekasta vettä vaativia lajeja.”

Mikä voisikaan olla parempi syy tutustua lähemmin jäännemassiaiseen? Ja massiaisen kannustus sopii hyvin myös Vappu-tunnelmaan, käsiä vaan rytmikkäästi yhteen ja kaikki yhteen ääneen: MAS-SI-AI-NEN, MAS-SI-AI-NEN…! Aivan massiaista Vappua kaikille :-)

Lisätietoja Hiidenveden sulkasääskitutkimuksesta: www.luvy.fi

Kuva: Luontoportti

Kirje Äiti Meritaimenelta

Saimme maaliskuussa kalapostia, ainutkertaisen avunpyynnön erittäin uhanalaiselta meritaimenelta. Kirjeessään Äiti Meritaimen pyytää apua unelmansa toteuttamiseen. Näin hän kirjoittaa: 

”Minun unelmani on päästä nousemaan ylös kotijokeani, kisailla koskissa, tuntea hapekas virtavesi kiduksissani ja kutusoraikon kutittelu vatsanahassani. Kuitenkin jo sukupolvien ajan olen hakannut päätäni voimalaitospatoon, joka tukkii tieni. En pääse siitä läpi, ali, yli enkä ympäri. Minulla on ikävä kotiin. Tiedän, että olen kala ilman pankkitiliä ja eväni ovat sidotut. Siinä. mitä hyväkseni voidaan ihmisten konstein tehdä, rakentaa kalateitä, kunnostaa koskia, säädellä kalastusta ja tehostaa vesiensuojelua, tarvitsen sinun apuasi."

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on mukana Suur-Seudun Osuuskaupan eli SSO:n äänestyskisassa vuosilahjoituksen saajaksi. Jaossa on yhteensä 50 000 euroa. Tavoitteenamme on saada rahoitusta kalateiden rakentamiselle Mustionjoen voimalaitospatoihin ja näin auttaa Äiti Meritaimenta ja palauttaa lohikalat koko Karjaanjoen vesistöön.

Kutsumme teidät kaikki äänestämään lohikalat Karjaanjokeen!

Taimenen vapautus!           Kuva:LUVY

Äänestämään pääset alla olevasta linkistä ja oikea kohde löytyy selaamalla listaa alaspäin ja valitsemalla äänestyskohteeksi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry.

Äänestyslinkki: https://www.s-kanava.fi/uutinen/mita-haluat-sson-tukevan-aanesta-ja-osallistu/1697614_11310

Äänestyskohde: Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Bongasin kalan!

Tässä päivänä muutamana halusin sukeltaa syvemmälle öiseen järveen ja avasin Bongaa kala-sivuston. Ruutu, hiiri ja näppis antoivat käteeni taskulampun ja silmieni eteen pimeää. Aikani yritettyäni opin suuntaamaan taskulampun niin, että ehdin nähdä vilahduksen kalasta ja pääsin arvaamaan, ja välillä toki tietämäänkin, mistä lajista on kysymys. Oli pakko pelata vähän lisää ja vieläkin vähän. Ja sitten vauhtiin päästyäni avasin uuden pelin. Mitä kala syö -pelissä kävi kuitenkin aika pian köpelösti, keskityin liiaksi oman ruokani etsimiseen ja eikä aikaakaan, niin - hauki vei. Ei ollut sisua yrittää heti uudelleen, mutta täältä tullaan hei hoi hauki, kunhan ensin perehdyn kalat ja vesistökunnostus -osion tietoihin.

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n maaliskuussa julkaisema Bongaa kala! on vapaasti saatavilla verkossa osoitteessa www.bongaakala.fi ja se sisältää kaksi peliä. Yösukellus -pelissä tunnistetaan kaloja lampun valossa. Öinen vedenalainen maisema tuo peliin lisäjännittävyyttä. Tunnistettavana on 20 suomalaista järvikalaa. Mitä kala syö? -pelinavulla tutustutaan kalojen ravinnon käyttöön. Vihtiläisen lukion oppilaat ovat kiitelleet sivujen hienoa ulkonäköä sekä pelillisyyttä. Bongaa Kala -sivusto kehitettiin osana Järvi Hoi 2012–2014 -hanketta.

 

Löytyikö lahna? 

Ulos luokasta!

Me Vesijärvisäätiöllä olemme vaihtaneet tänä talvena useammankin kerran opettajien ja LUMA-verkoston jäsenten kanssa ajatuksia siitä, millä konseptilla eri-ikäisiä lapsia ja nuoria saataisiin kiinnostumaan vesistöistä ja niiden tilasta.

Toivottiin toimintaa ja kenttätyötä
-Ideoimme talviniittotyöpajaa ja kasvien keruuseen liittyvää työpajaa, jossa lopuksi oppilaat voisivat siirtää työnsä tulokset nettiin. Haasteita riittää: miten päästä järvelle tai rannalle ja takaisin oppitunnin aikana ja ehtiä tehdäkin jotain? Kuka maksaa matkat? Nyt ei voi toteuttaa, sillä Vesi ekosysteemissä -aihe oli syksyllä. Niittoa tehdään vaarallisin työkaluin (viikate!) ja konein (bobcat ja leikkuri).

Toivottiin jatkuvuutta
- Ylemmillä luokilla esimerkiksi rehevöityminen käsitellään oppitunneilla. Yksi reissu katsomaan ja kuvaamaan talviniittoa tuntuu aika pieneltä lisältä, vaikka JärviWikiin laittaisi. Veden laadun seurantaa tai monta retkeä.

Me toivomme innostuneita opettajia:)
- Ehkäpä jatkossa pyydämme kouluilta ja päiväkodeilta ehdotuksia vesistö-teeman toteuttamiseksi ja saamme sitä kautta uutta sykettä toimintaan? 

Tilannetietoa ja kehittämisideoita Narvijärvestä - asukastyöpaja torstaina 26.2.

Yhteisillä vesillä -hanke, Narvijärven suojeluyhdistys ja Pyhäjärvi-instituutti järjestävät kaikille avoimen Narvijärvi-aiheisen työpajan Lapissa (Satakunnassa) torstaina 26.2.2015 klo 17-20.

Tilaisuudessa tutustutaan järvisysteemin toimintaan, käydään läpi Narvijärven vedenlaatutilannetta ja pohditaan mahdollisuuksia ja uusia ideoita järven tilan ylläpitämiseksi. Puheiden lomassa kahvit ja sämpylätarjoilu.

Työpaja pidetään Lapin Osuuspankilla, osoite Meijerintie 2, Lappi.

Tilaisuuden ohjelma:

• Järvisysteemin toiminta ja Narvijärven vedenlaatu (Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti)
• Tietoa Narvijärven säännöstelystä (Rauli Antola, Narvijärven suojeluyhdistys ry.)
• Vesistöhankkeiden rahoitusmahdollisuuksia (Tuuli Jansson, Ravakka ry.)
• Narvijärven mahdollisuudet ja uudet ideat järven tilan ylläpitämiseksi (sana vapaa)

Tervetuloa kaikki Narvijärvestä kiinnostuneet!
Lisätietoa: Tero Forsman (tero.forsman[(at)]pji.fi), p.044 034 4050


Taustatietoa Narvijärvestä ja muista Satakunnan järvistä löytyy Järviwikistä.