Jokainen jäännemassiainen on tärkeä

Mutta mikä kumma on jäännemassiainen? Nimestä voi tulla ensin mieleen kukkaron pohjalle jäänyt pieni kolikko, mutta siitähän ei nyt ole ollenkaan kysymys. Tässä ollaan taas vesiensuojelun jännän äärellä.

Vilkaisu Luontoporttiin kertoo, että jäännemassiainen (Mysis relicta) on kellanvihreän tai -ruskean läpikuultava äyriäinen, kooltaan jotakin reilun sentin ja kahden ja puolen sentin väliltä. Naaraat ovat isompia kuin koiraat, ainakin fyysisesti, henkisestä puolesta lähde ei kerro. Öisin pohjasta pintaan syömään nousevien massiaisten lempiruokaa on eläinplankton, mutta sen puutteessa kasviplankton ja kaikenlainen kuollut kasvi- ja eläinaineskin kelpaavat. Aikuiset popsivat mielellään vesikirppuja. Itse ne ovat arvokasta kalanruokaa.

Vaan miksi ne ovat juuri nyt niin hykerryttäviä? Selitys löytyy vastikään julkaistuista Hiidenveden sulkasääskitutkimuksen tuloksista viime kesältä. Näytteistä arvioitiin myös jäännemassiaisen ja valkokatkan esiintymistä. Molemmat lajit vaativat viileää ja hapekasta vettä. Tulosten perusteella tutkija Tommi Malinen Helsingin yliopistolta kertoo LUVY:n tiedotteessa: ”Hiidenveden syvänteen happitilanne näyttäisi olevan vähitellen kohentumassa, mikä suosii näitä hapekasta vettä vaativia lajeja.”

Mikä voisikaan olla parempi syy tutustua lähemmin jäännemassiaiseen? Ja massiaisen kannustus sopii hyvin myös Vappu-tunnelmaan, käsiä vaan rytmikkäästi yhteen ja kaikki yhteen ääneen: MAS-SI-AI-NEN, MAS-SI-AI-NEN…! Aivan massiaista Vappua kaikille :-)

Lisätietoja Hiidenveden sulkasääskitutkimuksesta: www.luvy.fi

Kuva: Luontoportti

Kirje Äiti Meritaimenelta

Saimme maaliskuussa kalapostia, ainutkertaisen avunpyynnön erittäin uhanalaiselta meritaimenelta. Kirjeessään Äiti Meritaimen pyytää apua unelmansa toteuttamiseen. Näin hän kirjoittaa: 

”Minun unelmani on päästä nousemaan ylös kotijokeani, kisailla koskissa, tuntea hapekas virtavesi kiduksissani ja kutusoraikon kutittelu vatsanahassani. Kuitenkin jo sukupolvien ajan olen hakannut päätäni voimalaitospatoon, joka tukkii tieni. En pääse siitä läpi, ali, yli enkä ympäri. Minulla on ikävä kotiin. Tiedän, että olen kala ilman pankkitiliä ja eväni ovat sidotut. Siinä. mitä hyväkseni voidaan ihmisten konstein tehdä, rakentaa kalateitä, kunnostaa koskia, säädellä kalastusta ja tehostaa vesiensuojelua, tarvitsen sinun apuasi."

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on mukana Suur-Seudun Osuuskaupan eli SSO:n äänestyskisassa vuosilahjoituksen saajaksi. Jaossa on yhteensä 50 000 euroa. Tavoitteenamme on saada rahoitusta kalateiden rakentamiselle Mustionjoen voimalaitospatoihin ja näin auttaa Äiti Meritaimenta ja palauttaa lohikalat koko Karjaanjoen vesistöön.

Kutsumme teidät kaikki äänestämään lohikalat Karjaanjokeen!

Taimenen vapautus!           Kuva:LUVY

Äänestämään pääset alla olevasta linkistä ja oikea kohde löytyy selaamalla listaa alaspäin ja valitsemalla äänestyskohteeksi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry.

Äänestyslinkki: https://www.s-kanava.fi/uutinen/mita-haluat-sson-tukevan-aanesta-ja-osallistu/1697614_11310

Äänestyskohde: Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Bongasin kalan!

Tässä päivänä muutamana halusin sukeltaa syvemmälle öiseen järveen ja avasin Bongaa kala-sivuston. Ruutu, hiiri ja näppis antoivat käteeni taskulampun ja silmieni eteen pimeää. Aikani yritettyäni opin suuntaamaan taskulampun niin, että ehdin nähdä vilahduksen kalasta ja pääsin arvaamaan, ja välillä toki tietämäänkin, mistä lajista on kysymys. Oli pakko pelata vähän lisää ja vieläkin vähän. Ja sitten vauhtiin päästyäni avasin uuden pelin. Mitä kala syö -pelissä kävi kuitenkin aika pian köpelösti, keskityin liiaksi oman ruokani etsimiseen ja eikä aikaakaan, niin - hauki vei. Ei ollut sisua yrittää heti uudelleen, mutta täältä tullaan hei hoi hauki, kunhan ensin perehdyn kalat ja vesistökunnostus -osion tietoihin.

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n maaliskuussa julkaisema Bongaa kala! on vapaasti saatavilla verkossa osoitteessa www.bongaakala.fi ja se sisältää kaksi peliä. Yösukellus -pelissä tunnistetaan kaloja lampun valossa. Öinen vedenalainen maisema tuo peliin lisäjännittävyyttä. Tunnistettavana on 20 suomalaista järvikalaa. Mitä kala syö? -pelinavulla tutustutaan kalojen ravinnon käyttöön. Vihtiläisen lukion oppilaat ovat kiitelleet sivujen hienoa ulkonäköä sekä pelillisyyttä. Bongaa Kala -sivusto kehitettiin osana Järvi Hoi 2012–2014 -hanketta.

 

Löytyikö lahna? 

Ulos luokasta!

Me Vesijärvisäätiöllä olemme vaihtaneet tänä talvena useammankin kerran opettajien ja LUMA-verkoston jäsenten kanssa ajatuksia siitä, millä konseptilla eri-ikäisiä lapsia ja nuoria saataisiin kiinnostumaan vesistöistä ja niiden tilasta.

Toivottiin toimintaa ja kenttätyötä
-Ideoimme talviniittotyöpajaa ja kasvien keruuseen liittyvää työpajaa, jossa lopuksi oppilaat voisivat siirtää työnsä tulokset nettiin. Haasteita riittää: miten päästä järvelle tai rannalle ja takaisin oppitunnin aikana ja ehtiä tehdäkin jotain? Kuka maksaa matkat? Nyt ei voi toteuttaa, sillä Vesi ekosysteemissä -aihe oli syksyllä. Niittoa tehdään vaarallisin työkaluin (viikate!) ja konein (bobcat ja leikkuri).

Toivottiin jatkuvuutta
- Ylemmillä luokilla esimerkiksi rehevöityminen käsitellään oppitunneilla. Yksi reissu katsomaan ja kuvaamaan talviniittoa tuntuu aika pieneltä lisältä, vaikka JärviWikiin laittaisi. Veden laadun seurantaa tai monta retkeä.

Me toivomme innostuneita opettajia:)
- Ehkäpä jatkossa pyydämme kouluilta ja päiväkodeilta ehdotuksia vesistö-teeman toteuttamiseksi ja saamme sitä kautta uutta sykettä toimintaan? 

Tilannetietoa ja kehittämisideoita Narvijärvestä - asukastyöpaja torstaina 26.2.

Yhteisillä vesillä -hanke, Narvijärven suojeluyhdistys ja Pyhäjärvi-instituutti järjestävät kaikille avoimen Narvijärvi-aiheisen työpajan Lapissa (Satakunnassa) torstaina 26.2.2015 klo 17-20.

Tilaisuudessa tutustutaan järvisysteemin toimintaan, käydään läpi Narvijärven vedenlaatutilannetta ja pohditaan mahdollisuuksia ja uusia ideoita järven tilan ylläpitämiseksi. Puheiden lomassa kahvit ja sämpylätarjoilu.

Työpaja pidetään Lapin Osuuspankilla, osoite Meijerintie 2, Lappi.

Tilaisuuden ohjelma:

• Järvisysteemin toiminta ja Narvijärven vedenlaatu (Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti)
• Tietoa Narvijärven säännöstelystä (Rauli Antola, Narvijärven suojeluyhdistys ry.)
• Vesistöhankkeiden rahoitusmahdollisuuksia (Tuuli Jansson, Ravakka ry.)
• Narvijärven mahdollisuudet ja uudet ideat järven tilan ylläpitämiseksi (sana vapaa)

Tervetuloa kaikki Narvijärvestä kiinnostuneet!
Lisätietoa: Tero Forsman (tero.forsman[(at)]pji.fi), p.044 034 4050


Taustatietoa Narvijärvestä ja muista Satakunnan järvistä löytyy Järviwikistä.

Toiveikasta torstaita

Päijät-Hämeen Vesijärvi on ollut maallikon silmin pääosin hyvässä kunnossa jo pitkään ja hyvä niin. Nykyaikana, jolloin lastensairaalankin rakentamiseen tarvitaan kansalaisten lahjoituksia, tuntuu aika luontevalta, että oman lähiveden kunnosta jokainen haluaa pitää huolta. Silti mieleen saattaa tulla, että miksi juuri minä näkisin vaivaa, kun järvi näyttää olevan hyvässä kunnossa ja ammattilaisten hoivassa. 

Emme halua ympäristökatastrofia, joka aktivoisi ihmiset! Mutta osaammeko me vesienhoidon parissa toimivat tarjota erilaisia houkuttelevia osallistumismahdollisuuksia niille, joita vesien tila ja kunnostaminen kiinnostavat?

Tänä syksynä Vesijärven hyväksi syntyi liki samaan aikaan kolme mainiota tapahtumaa. Kanervan päiväkoti järjesti perheilleen Vesijärvi-kävelyn, Launeen koulun lauantaityöpäivän teemana oli Vesijärvi ja vanhempien herrojen Ankkurin miestenkerhossa käsiteltiin kahtena eri kertana Vesijärveä ja sen tilaa.

Tapahtumista kertyi kilisevää ja kahisevaakin Vesijärvisäätiön ylläpitämään järven hoitorahastoon. Vähintään yhtä tärkeää oli näiden tahojen oma aktiivisuus ja tahto toimia vesienhoidon hyväksi - itse valitsemallaan tavalla!

Vesijärvi kiittää!

Lähivesihaasteella toimintaan vesien puolesta

Kesän puheenaiheita on jälleen ollut järvien ja etenkin Suomenlahden ja Saaristomeren sinilevätilanne. Helleaallossa olisi ollut mukava pulahtaa rantaveteen, mutta veden tila ei kaikin paikoin ole ollut tähän alkuunkaan soveltuva. Merellä sinilevätilannetta on luonnehdittu pahimmaksi kymmeneen vuoteen. Onneksi sisävesillä SYKE:n leväbarometrin mukaan siniletilanne on kuitenkin ollut tavanomaisempi. Sinilevien lisäksi muita vesien tilaan liittyviä huonoja uutisia on kevään ja kesäkuukausien aikana noussut otsikoihin, esimerkkeinä teollisuuslaitosten päästöt, joukkotapahtumien aikaansaama roskaantuminen ja kalakuolemat.

Satakunnassa on tartuttu toimeen vesien puolesta aloittamalla Lähivesihaaste-kampanja (http://lahivesihaaste.weebly.com/). Toiminnan mottona on "Pieniä ja suuria tekoja lähivesien hyväksi" ja tavoitteena haastekampanjan ja yhteisten tapahtumien avulla kannustaa asukkaita aktiivisuuteen omien lähivesien tilan parantamiseksi. Tapahtumia järjestetään esimerkiksi Suomen luonnon päivänä 30.8, jolloin perinteiseen tapaan vesien äärellä vietetään myös 'Venetsialaisia', kesäkauden päättäjäisiä. Pienenä varaslähtönä järjestetään 9.8. jättipalsamin, voimakkaasti leviävän vieraslajin, kitkemistalkoot Säkylän Pyhäjärven rannalla. Haasteista ja tapahtumista saa tietoa verkkosivuilta ja Lähivesihaaste-facebook-ryhmästä.



SYKEn, ELY-keskusten ja kuntien ylläpitämän sinilevätiedotuksen linkkejä:
http://www.ymparisto.fi/levatilanne
http://www.syke.fi/fi-FI/SYKE_Info/Viestintaaineistot/Levatilannekatsaukset
http://www.jarviwiki.fi/wiki/Lev%C3%A4tilanne
http://www.jarviwiki.fi/wiki/Valtakunnallisen_lev%C3%A4seurannan_havaintopaikat